• Lakkautusuhan alla olevan kyläkoulun vanhemmat tekivät ihmeen kevätmyyjäisissä

    Jokainen kyläläinen ei välttämättä seuraa Facebookia, lue paikallislehteä tai katso ilmoitustauluja. Tieto tapahtumista pitäisi saada kulkemaan kaikille, sanoo Karoliina Löytty kolumnissaan.
    Vanhemmat leipoivat kyläkoulun kevätmyyjäisiin talkoohengessä. Kuvituskuva.
    Vanhemmat leipoivat kyläkoulun kevätmyyjäisiin talkoohengessä. Kuvituskuva. Kuva: Erkki Makkonen
    Koti|Historia ja perinne
    20.4.202506:00
    Kolumni
    Karoliina Löytty

    Jokainen, joka on joskus yrittänyt järjestää tapahtumaa, kurssia tai aktiviteettia, tietää mikä on järjestämisen suurin haaste. Tuleeko ihmisiä?

    Ollessani seurakunnan työntekijänä turhautuminen oli suurta, kun markkinointi oli vanhanaikaista ja tehotonta sekä suunnattu väärälle kohderyhmälle. Jokaiseen järjestettyyn tapahtumaan saapui ne kahdeksan eläkeikäistä seurakuntalaista.

    Näin jälkeenpäin ymmärrän, että syy ei ollut järjestäjässä eikä aktiiviseurakuntalaisissa vaan systeemissä.

    Erityisesti seurakunnan toiminnan markkinointi tarvitsee uudenlaista näkökulmaa. Jos markkinointi ei tavoita työntekijää itseään, ei se luultavasti tavoita muitakaan samaan kohderyhmään kuuluvia.

    Tämä sama näkökulma on suoraan vietävissä kyläseurojen, yhdistysten ja kaikenlaisten tapahtumajärjestäjien joukkoon.

    Kyläseura-aktiivina ei välttämättä tajua, että jokainen kyläläinen ei välttämättä seuraa Facebookia, lue paikallislehteä tai katsele ilmoitustauluja. Tieto mieluisista tapahtumista pitäisi saada kulkemaan kaikille kyläläisille.

    ”Etukäteen meitä pelotti, entä jos ketään ei tule.”

    Tiedotus ja markkinointi on nykymaailmassa yhtä tärkeää kuin itse toiminta tai sanoma. Kristinuskon näkökulmasta tiedotus ja sisältö ovat itseasiassa sama asia. Evankeliumi tarkoittaa suomeksi hyvää sanomaa, hyviä uutisia.

    Kaikkien yhteisöjen viestinnässä itse viestintä pitäisi ymmärtää osaksi toimintaa. Tiedottaminen ja markkinointi eivät ole jotain ylimääräistä, vaan sillä viestitään myös yhteisön tarkoitusta, henkeä, tarkoitusperiä ja aktiivisuutta. Kun nämä asiat ovat ihmisten tiedossa, he kyllä tulevat paikalle.

    Kun kohderyhmä sisäistää, että esimerkiksi yhdistys ajaa yhteistä hyvää asiaa, tapaamisissa on kiva tunnelma ja niistä lähtee aina hyvällä mielellä kotiin, ihmiset kyllä tulevat paikalle.

    ”Kun kohderyhmä sisäistää, että esimerkiksi yhdistys ajaa yhteistä hyvää asiaa ja tapahtumassa on kiva tunnelma, ihmiset kyllä tulevat paikalle.”

    Viime viikonloppuna meillä oli koululla vanhempainyhdistyksen myyjäiset. Vaikka aikaisemmin ei ollut kevätmyyjäisiä järjestetty, tahtotila oli kova.

    Kyläkoulun olemassaolo on ollut vaakalaudalla. Kyläläiset kokevat tarvetta tulla yhteen ja tukea yhteistä asiaa. Äidit leipoivat, ihmiset kyselivät arpajaisvoittoja sieltä ja täältä ja paistoivat makkaraa. Tikanheittoa ja kasvomaalaustakin oli.

    Etukäteen meitä pelotti, entä jos ketään ei tule. Mutta niin vain ihmiset tulivat paikalle, ja myyjäisistä saatiin huikea tulos: toista tuhatta euroa kahdessa tunnissa.

    Kun Jeesuksen aikana pienen pojan eväät riittivät tuhansille ihmisille, meidän koulullamme ihme oli käänteinen. Ihmiset tulivat paikalle ja antoivat omastaan niin runsaasti, että saimme jok’ikisen pullan ja pikkuleivän myytyä.

    Ihmisten aktiivinen osallistuminen on toimivan paikallisdemokratian tärkein tae. Jos markkinointi onnistuu ja ihmiset äänestävät jaloillaan paikalle saapuen, silloin on jonkinlainen, aika suurikin ihme tapahtunut.

    Näistä ihmeistä meidän on pidettävä kiinni, koska silloin on tavoitettu jotain olennaista – niin sisällössä kuin markkinoinnissa.

    Kirjoittaja on pappi, maatilan emäntä ja somevaikuttaja.
    Lisää aiheesta
    • Rakkaus ei koskaan katoa -sanonta löytyy Uuden testamentin 1. korinttolaiskirjeestä.

      Ihmissuhteet | Palasin Afrikasta kotitilalleni, jossa minut valtasi yksinäisyyden tunne

    • Kyläkoulujen lakkautuksen takia lapset joutuvat istumaan tuntikausia autossa ja eivätkä pysty keskittymään jättimäisissä luokissa. Kuvassa on koululaisia Nurmon Kourassa.

      Yhteiskunta | Näin ihmiset maksavat selkänahastaan maaseudun palvelujen alasajon

    • Noin joka viides suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan vuonna 2024, selviää kirkon nelivuotiskertomuksesta nimeltään kirkko epävarmuuksien ajassa.

      Kulttuuri | Miksi Jumalasta puhuminen on vaikeaa ja tulkitaan usein jeesusteluksi?

      Tilaajalle
    • Tällaiseksi maatilan joulun näkevät ne, jotka eivät siellä työskentele saadakseen muille ruokaa pöytään.

      Koti | Nämä laskutoimitukset opettavat arvostamaan viljelijöiden työtä uudella tavalla ‒ edes joulu maatilalla ei ole idylliä

    Artikkelin aiheet
    kyläkoulu
    kevätmyyjäiset
    vanhempainyhdistys
    markkinointi
    yhteisöllisyys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää