• Tiesitkö? Kaikkien maiden ei ole tarvinnut itsenäistyä, joten niillä ei ole itsenäisyyspäivää

    Kaikilla mailla ei ole itsenäisyyspäivää, mutta joillakin niitä on jopa kaksi.
    Tilaajalle
    Euroopan mailla, kaikista maailman valtioista puhumattakaan, on kirjavia käytäntöjä itsenäisyys- ja kansallispäivien viettämiseen. Kuvituskuva.
    Euroopan mailla, kaikista maailman valtioista puhumattakaan, on kirjavia käytäntöjä itsenäisyys- ja kansallispäivien viettämiseen. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    6.12.202518:00
    Tuovi Mäkipere

    Harva se päivä jokin valtio tai kansa juhlii itseään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan itsenäisyyspäivä on itsenäiseksi julistautumisen vuosipäivä, jota esimerkiksi meillä Suomessa vietetään 6. joulukuuta vuoden 1917 tapahtumien kunniaksi.

    Itsenäisyyspäivän sukulainen, kansallispäivä, saa samassa sanakirjassa hieman väljemmän määritelmän. Kansallispäivä on kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi. Esimerkiksi Itävallan kansallispäivänä 26. lokakuuta muistellaan vuonna 1955 tapahtunutta julistautumista sotilaallisesti puolueettomaksi.

    Saman valtion sisällä saatetaan juhlia itsenäisyys- ja kansallispäiviä eri ajankohtina. Esimerkiksi Espanjan kansallispäivä on 12. lokakuuta, mutta Kataloniassa juhlitaan omaa kansallispäivää 11. syyskuuta, Baskimaassa 25. lokakuuta ja muillakin alueilla pitkin vuotta.

    Joissain valtioissa itsenäisyyttä juhlistetaan kahtena päivänä. Esimerkiksi Liettuassa juhlitaan vuonna 1918 tapahtunutta itsenäistymistä 16. helmikuuta. Vajaan kuukauden kuluttua tästä, 11. maaliskuuta, Liettuassa juhlistetaan sitä, miten vuonna 1990 Liettua julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta.

    On maailmassa niitäkin maita, joiden ei ole koskaan tarvinnut itsenäistyä, vaan ne ovat saaneet porskutella itsenäisinä siitä asti, kun mitään kansallisvaltion kaltaista on ylipäätään ollut olemassa. Tämän vuoksi Isossa-Britanniassa ja Tanskassa ei ole varsinaista itsenäisyys- tai kansallispäivää.

    Tanskan lähin vastine kansakunnan juhlinnalle on perustuslain päivä 5. kesäkuuta, ja Isossa-Britanniassa puolestaan juhlitaan omia merkkipäiviä Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa.

    Lähteet: lrt.lt 11.3.2021, cphpost.dk 5.6.2018, WorldAtlas

    Lisää aiheesta
    • Italialaiset ovat ihastuneet suomalaisiin leivonnaisiin, joita Kettunen loihtii kahvitarjoiluihin. Suosikiksi ovat nousseet mehevät, manteliset runebergintortut, joita Kettunen tarjoaa vuoden ympäri.

      Ruoka | Suomi edustaa maailmalla karjalanpiirakoiden ja korvapuustien voimalla – tällaista ruokaa Rooman ja Tokion lähetystökokit tarjoavat

      Tilaajalle
    • Muodollinen kielenkäyttö, teitittely ja tittelien käyttö eivät välttämättä luonnistu nykysuomalaisilta ilman harjoittelua. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | Presidenttiäkään ei aina teititellä – professorin mukaan suomalaisilla on kiinnostavan kaksijakoinen suhtautuminen teitittelyyn

      Tilaajalle
    • Jätkänkynttilät valaisevat tänäkin vuonna itsenäisyyspäivää.

      Miksi itsenäisyyspäivä on keskellä pimeintä vuodenaikaa?

    • Osassa Suomea aurinko ei nouse eikä laske itsenäisyyspäivänä, mutta kaamosajan liputukseen on olemassa omat sääntönsä. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | Määräysten mukaan lippu pitää ottaa salosta auringon laskiessa, mutta kuinka toimitaan kaamosaikaan?

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Euroopan historia
    Tiesitkö
    sodat
    Juhla- ja vapaapäivät
    Itsenäisyyspäivä
    Kansallispäivä
    Historia
    Politiikka
    Valtiot ja kansakunnat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää