Nykyään melkein kaikki itsepalveluvaa’at on yhdistetty tietokoneella kassajärjestelmään, eikä jokaista hintaa tarvitse enää erikseen naputella vaakaan. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
Yhdestä hedelmävaa’asta kauppa joutui aikoinaan pulittamaan perheauton verran rahaa
Suomalaisille tuttuja itsepalveluvaakoja on kulttuurierojen vuoksi vaikea viedä maailmalle.
Suomalaiset ovat tottuneet syynäämään punnittavien tuotteiden vaakanumeron ja punnitsemaan tuotteet itse. Maailmalla tällaista suomalaistyylistä itsepalvelua näkee harvoin. Kuva: Jarno MelaKurkku vaa’alle, sormi numerolle 11, tarra vihannekseen kiinni ja kassaa kohti. Tämä tapahtuma on nykyään itsestäänselvä osa suomalaisten arkea, mutta ei tarvitse mennä kuin puoli vuosisataa taaksepäin, kun vihanneksia ja hedelmiä ostettiin aivan eri tavalla.
Myymälöiden itsepalveluvaa’at toivat myyjien työhön ajansäästöä ja vähensivät virheitä, kertoo Solotop Restaonen projektipäällikkö Kari Kainulainen. Solotop Restaone on kotimainen yritys, jonka vaa’at valmistetaan Turussa.
Yrityksen historia alkoi vuonna 1975, kun Vaaka Nyholm -niminen yritys aloitti omien Crystal-nimisten palveluvaakojen tuotannon. Vaaka maksoi siihen aikaan noin 25 000 markkaa, eli näppärän perheauton verran.
Esimerkiksi Hakaniemessä Elannon myymälässä oli Crystaleita parin metrin välein, eli osuusliikkeellä oli laitteissa melkoisesti rahaa kiinni.
”Myyjän työ nopeutui aivan älyttömästi, sillä ennen hintoja oli ynnätty suunnilleen helmitaululla.”
”Myyjän työ nopeutui aivan älyttömästi, sillä ennen hintoja oli ynnätty suunnilleen helmitaululla.”
Varhaisiin myymälävaakoihin saivat koskea vain myyjät, mutta itsepalveluvaa’at aloittivat Suomen-valloituksensa 1970-luvun lopulla. Kun Kari Kainulainen tuli alalle vuonna 1985, uusinta uutta olivat etiketille tulostuvat viivakoodit, jotka nopeuttivat kassahenkilöiden työskentelyä huomattavasti.
Tuon ajan vaa’at olivat manuaalisia, eli niihin piti naputella yksitellen jokaisen tuotteen nimi ja kulloinenkin hinta, ja muistaa tehdä samat muutokset vielä kassallekin.
”Nykyään aivan pienimpiä myymälöitä lukuun ottamatta vaa’at on yhdistetty tietokoneella kassajärjestelmään. Tällä tavoin esimerkiksi kampanjahinnat voidaan helposti ajastaa vain tiettyjen päivien ajaksi.”
Nykypäivän myymälävaaoissa on vaihteleva määrä painettavia numeroita. Kainulaisen mukaan heidän myymälävaakojensa näppäinten määrä vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan kahden ja 279:n välillä. Pienimmät näppäinmäärät sopivat esimerkiksi irtokarkkien punnitsemiseen.
Kainulaisen mukaan Suomessa on päädytty aikoinaan itsepalveluvaakoihin, koska asiakkaan rehellisyyteen on uskallettu luottaa. Tällaisen olennaisen kulttuurieron vuoksi Solotop Restaonen myymälävaakoja ei mene vientiin.
Eri maissa näkee monenlaisia käytäntöjä irtotavaran punnitsemiseen. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa myymälävaaka saattaa olla miehitetty, eikä asiakas pääse sitä itse sormeilemaan.
Toki huolimattomuutta ja epärehellisyyttä on esiintynyt Suomessakin kautta historian, eivätkä myymälävaa’at tee tässä poikkeusta.
”Useinhan lehdistä saa lukea, että ties mitä tryffeliä punnitaan porkkanan hinnalla”, Kainulainen kuvailee.
Nykyään paistopisteitä alkaa olla pienissäkin marketeissa ympäri maata, ja leipomotuotevaaoissa näppäimistössä on kaksi valintaa, eli kappalemäärälle ja tuotenumerolle omansa. Samalla itsepalveluvaa’alla voidaan myydä myös punnittavia tuotteita. Kuva: Pentti VänskäVaakoja, myös myymälävaakoja, on maailma täynnä, mutta Kainulaisen mukaan kotimaisten myymälävaakojen vahvuus piilee siinä, että ne vastaavat nimenomaan suomalaisten kauppiaiden ja myymäläpäälliköiden toiveisiin. Uusia vaakamalleja on jatkuvasti kehitteillä.
”Meillä kaikki tekijät ohjelmistokehittäjiä ja huoltoväkeä myöten ovat Suomessa, ja tarvittaessa läiskimme kasaan viikossa–kahdessa isotkin tilaukset.”
Kaikki laitteet, jotka käsittelevät rahaa, pitää vakauttaa kolmen vuoden välein. Kainulainen kertoo, että tämä koskee niin myymälävaakoja kuin bensamittareitakin, ja vakauksen suorittajan pitää lätkäistä laitteeseen ajankohdan kertova vakaustarra.
Myös taaraus on vaakoihin liittyvä lakisääteinen juttu. Taarauksella tarkoitetaan pakkauksen painon vähentämistä bruttopainosta, jolloin saadaan nettopaino.
”Ainoastaan hedelmäpussit on vapautettu taarauksesta, sillä ne eivät paina käytännössä mitään”, Kainulainen kertoo.
- Osaston luetuimmat
