Meillä on ainakin näistä syistä kaksi ruokakaupan jättiläistä

Suomen ruokakauppamarkkinan edelliset 25 vuotta on hämmentävää luettavaa lähes 2000-luvulla syntyneelle. Monet lapsuudestani tutut kaupat kuten Siwat, Euromarketit ja Valintatalot ovat kadonneet maisemasta oman pikkuruisen pituisen elämäni aikana.

Kirjoittaessani juttuja Tokmannista ja kaupan keskittymisestä en vieläkään oikein ymmärtänyt sitä, miksi markkina on niin keskittynyt – tai miksi kaupan on annettu keskittyä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pitäisi kuitenkin suitsia kilpailulle haitallisia kauppoja.

Jotta KKV voi tutkia yrityskauppoja, molempien yritysten liikevaihto täytyy olla riittävän suuri, vähintään 10 miljoonaa euroa. Lisäksi molempien yhtiöiden Suomesta kertyneen yhteenlasketun liikevaihdon tulee olla vähintään 100 miljoonaa euroa. KKV:n oma näkemys on, että rajoja pitäisi laskea, mutta hallitus ei lähtenyt tätä edistämään.

Nämä nykyiset ja muut 2000-luvulla olleet liikevaihtorajat eivät kuitenkaan vaikuttaneet siihen, etteikö KKV olisi voinut tutkia päivittäistavarakaupassa tapahtuneita yritysostoja. Päinvastoin, KKV kävi niistä läpi merkittävimmät, mutta silti ruokakauppa keskittyi.

KKV on selkeästi päätöksissään yrittänyt huolehtia, että kauppa ei keskity liikaa. S-ryhmän ostaessa Suomen Sparin 2000-luvun puolivälissä silloinen Kilpailuvirasto vaati, että vähintään 30 Spar-myymälää siirtyy S-ryhmän kilpailijoille ja näin tapahtui.

Myös Keskon ostaessa Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot 2016 KKV vaati, että Keskon piti myydä 60 Lähikaupan myymälää. Tosin lausunnossaan KKV totesi, että Lähikaupan kilpailuasema ja taloudellinen tilanne oli pitkään vaikea ja yritys olisi joka tapauksessa poistunut lähitulevaisuudessa markkinoilta.

Yrityskauppoihin ja keskittymiseen vaikuttaa tietenkin moni muukin asia. Oletus myös on, että markkinoiden keskittyessä riittävästi, uusi toimija haistaa markkinaraon ja tulee lisäämään kilpailua. Toki Lidl on tätä kilpailua hieman lisännyt. Silti kuluttajan ja muiden toimijoiden vinkkelistä ruokakauppaan on tullut 25 vuodessa valitettavan vähän uusia toimijoita. Ruokakaupan keskittyminen antaakin aihetta kritisoida talousjärjestelmää, sen hyötyjä kuluttajalle ja muille toimijoille.