

Lasten puuleluja sekä puusta tehtyjä pelejä valmistava Osakeyhtiö Juho Jussila vietti helmikuun alussa 103-vuotissyntymäpäiviään. Samalla yrityksen valmistama kuuluisa ja suosittu Fortuna-peli täytti kunnioitettavat 101 vuotta.
Reiluun vuosisataan mahtuu mittava kappale suomalaista käsityöhistoriaa. Yrityksen toimitusjohtajana on viimeiset 25 vuotta toiminut Maija Jussila, jonka isoisoisä Juho Jussila aikanaan perusti yrityksen Jyväskylässä.
”Yritys on toiminut koko olemassaolonsa ajan Jyväskylässä, mutta osoite on vaihtunut useampaan kertaan. Ensimmäinen tuotantotila oli Kramsunkadulla, Juhon perheen omakotitalon alakerrassa”, Maija Jussila kertaa yrityksen ja sukunsa vaiheita.
Lisätilan tarpeessa Osakeyhtiö Juho Jussila siirtyi Jyväskylän Juomatehtaan rakennukseen.
”Yritystoiminta kasvoi voimakkaasti seuraavina vuosina ja myytävät tuotteet vakiintuivat”, yrittäjä tähdentää.
Parhaimmillaan 1930-luvulla Juomatehtaalla oli lähemmäs 300 työntekijää yhtiön palveluksessa.
”Aluksi valmistettiin muun muassa matkatavaroita ja erilaisia käyttöesineitä. Lelut tulivat kuitenkin jo varhain mukaan. Tässä näkyi Juhon opettajatausta”, Jussila kertoo.
”Puussa on luonnollisen materiaalin tuntu. Ne ovat kierrätettävissä, luonnonmukaisia ja turvallisia. Ja ennen muuta kestäviä.”
Juho Jussilalle puusta rakennettavissa leluissa oli tärkeää, että ne ovat jollain tavalla kehittäviä.
”On tärkeää jättää lapsen mielikuvitukselle tilaa. Puussa on luonnollisen materiaalin tuntu. Ne ovat kierrätettävissä, luonnonmukaisia ja turvallisia. Ja ennen muuta kestäviä.”
Maija Jussilan mielestä leluina myydään nykyään kaikenlaista ”roskaa.”
”En tykkää sellaisista tuotteista ollenkaan, jotka hajoavat heti. Monien laitteiden käyttöikä on aivan liian lyhyt. Lisäksi niiden pitäisi olla korjattavissa eikä niin, että tehdään aina uusi tilalle ja edellinen lentää kaatopaikalle”, hän pohtii.

1934 lelujen ja tuohon aikaan myös puusta tehtyjen käyttöesineiden valmistus siirtyi uudelle tehtaalle Jyväskylän Lutakkoon. Siinä tuotanto jatkui yli 50 vuoden ajan, kunnes 1980-luvulla Rantaväylää laajennettiin ja tila kävi vähiin.
”1986 yritys siirtyi nykyiselle paikalleen Seppälänkankaalle. Täälläkin on siis oltu jo 40 vuotta”, yrittäjä laskee.
Yhdeksän vuosikymmenen takaisesta lähemmäs kolmestasadasta työntekijästä on tultu kahteen. Maija Jussilan työkaverina laajassa kiinteistössä työskentelee puuseppä. Välillä apuvoimana häärii myös yrityksen entinen myyntipäällikkö, joka on jäänyt eläkkeelle.
”Työntekijöiden määrää on vuosien saatossa vähennetty useampaan otteeseen. Yleensä eläköitymisten myötä niin, ettei ole palkattu uutta työntekijää tilalle.”
Laitteiden ja työkalujen teknologinen kehitys on vähentänyt tuntuvasti työvoiman tarvetta tuotannossa.
”Käytössä on perinteisiä jyrsinkoneita, sirkkeleitä ja poria. Nappulasorvit syöttävät makasiinista uutta puuta ja joitakin vuosia sitten investoitiin uuteen CNC-koneeseen”, Jussila esittelee.
”Lisäksi käytössä on hiomakoneita, höyliä sekä käsikäyttöisiä akkuporakoneita ja ruuvinvääntimiä.”
Suosituimmat valmistettavista puuleluista ovat perinteikkäät hakka-askare, fortuna-peli sekä korona.
”Sitten on perässä vedettävä satajalka, jota myydään paljon Japaniin. Koronaa tehdään pääasiassa kotimaan markkinoille”, Jussila mainitsee.
Myytäviä tuotteita valikoimassa on kolmisenkymmentä.
”Jos otetaan lukuun kaikki erilaiset variaatiot, niin määrä kasvaa.”
Materiaalina käytetään pääasiassa koivupuuta, joka on sataprosenttisesti kotimaista.
”Koronan jalustaosaa tehdään havupuusta, eli se voi olla kuusta tai mäntyä. Pienoismallihirsitalo valmistuu männystä”, toimitusjohtaja esittelee.
”Japani on meille erityisen tärkeä vientimaa. Euroopassa tuotteitamme tilataan eniten Saksaan, Ranskaan ja Hollantiin sekä jonkin verran Ruotsiin.”
Laadukkaille puisille leluille on vakiintunut asiakaskuntansa, ulkomaita myöten.
”Japani on meille erityisen tärkeä vientimaa. Euroopassa tuotteitamme tilataan eniten Saksaan, Ranskaan ja Hollantiin sekä jonkin verran Ruotsiin.”
Toimintaa kotimaassa on tehostettu siten, että vähittäismyymälä on pudotettu kokonaan välistä pois.
”Operoimme verkkokaupan kautta. Se on suuri säästö ja myös monella tapaa selkeämpää, kun toimitaan suoraan asiakkaan kanssa.”
Maija Jussilan mukaan yrityksessä tehtävä tuotekehitys ei välttämättä aina näy suoraan asiakkaalle.
”Periaatteessa sitä tehdään jatkuvasti. Se voi olla tuotantotavan kehitys tai tuotteen pienimuotoinen tai isompi muutos. Sysäys muutokseen voi tulla myös jonkin materiaalin saatavuusongelmista. Silloin on käytettävä jotain muuta.”
Yhtiö tekee myös jonkin verran tilaustöitä suoraan asiakkaille.

Kysyttäessä kotimaisen käsityön tilasta 2020-luvulla Maija Jussila antaa kahtalaisen vastauksen.
”Suomessa kyllä yleisesti arvostetaan käsityöosaamista ja kotimaista puuta materiaalina. Mutta sitten kun miettii alan yrityksiä, niin aika vähän Suomessa enää valmistetaan mitään käyttöesineitä.”
Jussila arvioi, että korkea kustannustaso karkottaa yrittäjiä alalta.
”Meillä on täällä paljon neliöitä, joista saa maksaa aika mojovat kiinteistöverot joka ikinen vuosi. Sitten päälle tulevat kaupungin hulevesimaksut. Kaikella sillä rahalla tuotantopuolelle voisi tehdä uuden investoinnin vaikka vuosittain”, yrittäjä vertaa.
Hän toivoo, ettei kotimaista työtä verotettaisi hengiltä.
Juho Jussila Oy:n toiseksi tukijalaksi on vakiintunut muoviruiskuvalu, jota tehdään alihankintana muulle teollisuudelle.
Yhtiön tulevaisuudensuunnitelmia Maija Jussila ei vielä osaa yksilöidä.
”Taloudessa on menossa erittäin haastavat ajat. Kyllä sellainen luo lisää painetta yrityksille”, Jussila painottaa.
Keväällä työvoiman vahvuus kasvaa yhdellä, kun harjoittelija aloittaa työt Seppälänkankaan tuotantotiloissa.
”Hän tulee tänne tekemään puutöitä”, Jussila kertoo.
Laadukkaisiin kotimaisiin tuotteisiin yrittäjä uskoo edelleen vakaasti.
”Laatutavaralle löytyy kyllä kysyntää kotimaasta ja maailmalta.”