Kolmisen vuotta käytössä ollut maalämpöpumppu on oikutellut vain kertaalleen. Virran käynnistäminen uudelleen auttoi asiaan heti. Kuva: Kimmo Haimi
Pannuhuone uusiksi kolmannen kerran
Kun lämmitysöljyn litrahinta oli 1,8 euron hujakoilla, vaihtamalla maalämpöön säästöä tulisi tässä kohteessa 2 500 – 3 500 euroa vuodessa.Tilaajalle
Markku Levolan 60-luvun omakotitalossa lämmitys hoidettiin ensin kokseilla, sitten öljyllä ja nyt maalämmöllä. Koksit lapioitiin sisään kellarin ikkunasta. Kuva: Kimmo HaimiVuonna 2022 lämmitysöljyn hinta oli kohonnut sellaisiin lukemiin, että jotain oli tehtävä. Samaan aikaan reilut parikymmentä vuotta vanha öljykattila veteli pannuhuoneessa viimeisiään.
”Öljyn hinta, ilmastokysymykset ja modernimpi lämmitysratkaisu kiinnostivat. Eläkkeellä pitää katsoa kaikki menot läpi, kun tulot ovat työelämän jälkeen tippuneet. Otimme tutulta yritykseltä maalämmön kokonaispaketin, ja he tekivät suurin piirtein kaiken. Johonkin lupahakemukseen lisäsimme netissä omat tietomme”, Tuija Levola muistelee.
”Tuttu kaveri sanoi, etteivät he varmaankaan halvin ole, mutta paras”, hän jatkaa.
Kun lämmitysöljyn litrahinta oli 1,8 euron hujakoilla, vaihtamalla maalämpöön säästöä tulisi tässä kohteessa 2 500 – 3 500 euroa vuodessa.
Nyt öljyn hinta on laskenut, mutta niin on toisaalta pörssisähkönkin.
”Sähkönkulutuksemme kasvoi noin 6 000 kilowattituntia vuodessa. Eli sen verran kuin maalämmön toimittaja arvioikin etukäteen”, sanoo puolestaan Markku Levola.
Hämeenlinnan perukoilla yhden golfkentän ja Aulangonjärven kainalossa sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuonna 1960.
Alkuperäisenä lämmityslähteenä olivat koksit, joita lapattiin sisälle kellarin ikkunasta. Koksit vaihtuivat aikanaan öljyyn ja siitä maalämpöön.
Kaukolämpöä ei rantamaisemissa, kaukana kaupungista, ole saatavilla. Eikä sitä olisi ehkä otettukaan, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Lämmitettäviä asuinneliöitä Levoloilla on noin sata.
”Kokonaisuus maksoi tuolloin noin 21 tuhatta, ja saimme laskua vastaan noin viisi tuhatta euroa kotitalousvähennystä. Nettokustannus oli 16 000 euroa.”
”Kokonaisuus maksoi tuolloin noin 21 tuhatta, ja saimme laskua vastaan noin viisi tuhatta euroa kotitalousvähennystä. Nettokustannus oli 16 000 euroa”, Tuija Levola kertaa.
”Nythän valtio on rahapulassaan pienentämässä kotitalousvähennystä ja muutakin. Harmi homma omakotitaloasukkaille”, Markku Levola pohtii.
Kellarikerroksen pannuhuone on vaihtunut lämmönjakohuoneeksi. Kuva: Kimmo HaimiTalon isäntä manaileekin pilke silmäkulmassa, että nyt, kun lämmitysöljyn litrahinta on 1,2 euron tietämillä, säästöä ei tule niin nopeasti.
”Niin että olisiko sittenkään pitänyt vaihtaa”, Markku veistelee, äänessään ainakin jonkin verran hämäläistä huumoria.
”Huoleton ratkaisu tämä maalämpö on ainakin ollut. Kerran oli yksi vika, pumppu oli pysähtynyt yöllä. Soitin liikkeeseen ja tulivat sieltä saman tien. Kaveri pisti virrat pois ja sitten takaisin päälle. Heti se lähti toimimaan, ja nyt osaan tehdä sen myös itse.”
”Harva sijoitus näin kannattava on ollut, ei ainakaan autot”, Markku Levola naurahtaa.
Ratkaisu on ollut myös Tuija Levolan mieleen.
”Kai tällainen asunnon arvoakin nostaa, kun on moderni järjestelmä. Eikä tarvitse tilata monta tuhatta litraa öljyä vuodessa ja kytätä, milloin olisi halpaa”.
- Osaston luetuimmat
