• MT 100 vuotta sitten: Nuoria miehiä patisteltiin istuttamaan lehtikuusia

    Maaseudun Tulevaisuus hehkutti 17.7.1926, että uusi tulokas lehtikuusi on valoavaativainen puu.
    Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Historia ja perinne
    17.7.202622:00
    Tuovi Mäkipere

    Vuodentulotoiveet Hämeen läänissä.

    Valtioneuvostolle lähettämässään ensimmäisessä kertomuksessa vuodentulotoiveista Hämeen läänissä on lääninhallitus ilmoittanut, että kesäkuun puolivälissä lähetetyssä alustavassa vuodentulokertomuksessa mainitut toiveet hyvästä sadosta ovat koko lailla pettyneet, sillä mainitun kuun jälkipuoliskolla tapahtuneet yökylmät ja senjälkeen vallinnut kuivuus ovat keskeyttäneet kasvullisuuden, joten rukiin tähkät ovat jääneet lyhyiksi sekä suviviljat ja heinät kuivuudesta kituviksi.

    Näin ollen toiveet tällä hetkellä läänissä ylimalkaan supistuvat ainoastaan keskinkertaiseen, osittain sitä parempaan satoon.

    Kruununvoutien ja nimismiesten lähettämien kertomuksien mukaan odotetaan:

    Vehnästä, jota läänissä ainoastaan pienemmässä määrässä viljellään, keskinkertaista tai keskinkertaista huonompaa satoa melkein koko läänissä [...].

    Herneet ja virna lupaavat ylipäänsä keskinkertaista satoa. [...] Humalasta, hampusta ja pellavasta odotetaan koko läänissä ainoastaan keskinkertaista satoa.

    Heinästä: hyvää satoa odotetaan Kurussa, Teiskossa, Hattulassa, Tyrvännössä, Hämeenlinnan maalaiskunnassa ja koko Jämsän kihlakunnassa, lukuunottamatta Kuhmoisten pitäjää [...].

    Nestor-saippuaa kehuttiin vuosisadan takaisessa mainoksessa.
    Nestor-saippuaa kehuttiin vuosisadan takaisessa mainoksessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Lehtikuusta kylvämään!

    Lehtikuusi – etenkin eurooppalainen lehtikuusi – on niitä harvoja ulkomaalaisia puulajeja, joita voidaan hyvällä syyllä suositella kasvatettavaksi meikäläisessä ilmastossa.

    Lehtikuusen kasvu on useimmiten parempi kuin kotimaisten puulajiemme ja puuaine lisäksi arvokkaampaa.

    Lehtikuusi on valoavaativainen puu, jonka tulee saada kasvaa puhtaana metsikkönä, (ei siis muiden puiden seassa) ja tarpeeksi laajalla alalla (ei juuri 1/4 ha pienemmällä alalla).

    Jäkälä-, kanerva-, ja puolukkatyypin kankaat ovat sille sopimattomia kasvumaita. Karjaa ei tulisi laskea lehtikuusitaimistoon, ennenkuin ne ovat varttuneet 2 1/2—3 m. pituisiksi.

    Maamiehet, varsinkin nuoret! Istuttakaa johonkin sopivaan paikkaan lehtikuusimetsikkö, ellette hyödyn tahi voiton toivossa, niin jälkipolvenne ja oman itsennekin iloksi!

    Tuhoisa tulipalo Suojärvellä.

    Viime torstaita vasten yöllä raivosi Suojärvellä [Laatokan Karjalassa] Suvilahden kylässä tuhoisa tulipalo. Palo alkoi liikemies Mölsän omistamassa 2-kerroksisesta asuinrakennuksesta, johon on ollut sijoitettuna kylän kansakoulu.

    Tuli levisi voimakkaan tuulen vaikutuksesta nopeasti, joten kaikkiaan kolmen talon asuinrakennukset ulkohuonerakennuksineen tuhoutui. Myöskin suuri joukko irtainta omaisuutta m.m. kansakoulun kirjasto ja yksi hevonen jäi tulen uhriksi.

    Olipa ihmistenkin ensiksi syttyneestä rakennuksesta pelastauduttava hyppäämällä toisen kerroksen ikkunoista pihalle. Vasta tuulen käännyttyä ja riittävän apuväen saavuttua paikalle voitiin palo rajoittaa laajemmalle leviämästä.

    Palon aiheuttamat vahingot arvioidaan n. puoleksi miljoonaksi. Poliisitutkinto asiasta toimitettiin eilen.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa asunut ja koulua käynyt Carl Andersson työskentelee sveitsiläisessä metsäntutkimuslaitoksessa.

      Metsänhoito | Sveitsissä jopa 40 prosenttia hakatusta puusta päätyy suoraan polttoon

      Tilaajalle
    • Pohjanmaa oli vahvaa karja­maja-aluetta. A.O. Heikel kuvasi hirsisen, malkakattoisen karja­majan Maalahdella vuonna 1903.

      Historia ja perinne | Vielä sata vuotta sitten naiset muuttivat lehmien kanssa kesäksi tilan takamaille ‒ Pohjanmaa oli vahvaa karjamaja-aluetta

      Tilaajalle
    • Dna-näyte otetaan kaapaisemalla tikulla soluja posken sisäpinnalta.

      Historia ja perinne | Savon sukujen salat avautuvat

    • Miina Supinen: Kultainen peura. Otava. 416 sivua.

      Kirjallisuus | Miltä näytti naisten elämä Karjalassa ennen sotia? Miina Supisen romaani ei synkistele

    Artikkelin aiheet
    lehtikuusi
    metsänhoito
    maanviljely
    sato
    tulipalo
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää