Korppien on todistettu pystyvän tuntemaan jopa empatiaa lajitovereitaan kohtaan. Kuva: Heikki Willamo
Korpit alkoivat kesyyntyä rauhoituksen jälkeen – metsästäjän mukaan se on huono asia
Korpille koitti kissanpäivät, kun se rauhoitettiin 1990-luvun alkupuolella. Kaikkia se ei miellytä.Tilaajalle
Korppi on sekoitus ketteryyttä, kokoa ja älykkyyttä. Ne tekevät siitä todellisen selviytyjän. Kuva: Johannes WiehnMetsästysalan yrittäjä Jouni Salo on omin silmin todistanut korpin uskomattoman kyvyn haistaa raatoja ja jopa tuoretta riistaa.
”Joskus peura on juossut keuhkolaakin jälkeen vielä parisataa metriä pellolla, ja lähes samantien tuulen alapuolelta kuuluu korpin ääni. Ei kulu kauan, kun lintu luovii ilmassa verijälkeä pitkin hajuaistin perusteella paikalle.”
Vielä 50 vuotta sitten korppi ei olisi ikimaailmassa tehnyt niin. Sitä pidettiin pitkään Suomessa haittalintuna mutta rauhoitettiin poronhoitoalueiden ulkopuolella kolmisenkymmentä vuotta sitten.
”Korpin ihmisarkuus on vähentynyt. Vainottuna se oppi varovaiseksi ja karttamaan ihmistä. Aiemmin se olisi pitänyt ihmisiin 500 metrin turvavälin, kun nyt se saattaa lentää ihmisen yli ja tulla jopa maatilojen pihapiiriin”, Salo pohtii.
Mitä haittaa siitä sitten on? Ovathan harakat, varikset ja naakatkin taajamien vakioasukkaita.
”ASF-viruksen torjunnassa unohdetaan perusasiat, kuten että korppi on yksi taudin tehokkaimmista levittäjistä. Korpit juhlivat, kun maastossa on kuolleita villisikoja. Tarjontaa on paljon ja lintujen tiedotus tehokasta. Paikalla on helposti usean pitäjän korpit”, Salo uskoo.
Hän jatkaa, että korppi on raadolla käynnin jälkeen oikea viruslinko sisältä ja ulkoa. Elimistön lisäksi virusta on nokassa, höyhenissä ja jaloissa.
”Jossain korppi laskeutuu maahan ja jättää viruksen. Ehkä se on lakoontunut pelto, jonne siat tulevat ruokailemaan.”
Korpin rauhoitus ei uloitu poronhoitoalueille, sillä se se voi vahingoittaa tai jopa tappaa vastasyntyneitä vasoja. Kuva: Heikki WillamoYksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta myöntää, että raatoja syövät linnut ja pienpedot voivat levittää virusta. Hän ei kuitenkaan pidä korppeja erityisenä riskinä.
”Jos korppi kuljettaisi lihankappaleita pitkiä matkoja, niin ehkä näin. Enemmän näkisin tämän paikalliseksi ongelmaksi.”
Linnun nokassa, sulissa ja kynsissä virusta leviää hänen mielestään varsin vähäisiä määriä, vaikka viruksen mekaaninen siirtyminenkin on mahdollista.
”Virusta pitäisi olla aika paljon, ja linnut pitävät itseään melko hyvin puhtaina.”
”Virusta pitäisi olla aika paljon, ja linnut pitävät itseään melko hyvin puhtaina.”
Salon ääni muuttuu hieman varovaisemmaksi, kun puheeksi tulee varislintujen vähentäminen metsästyksellä.
”Olen sitä mieltä, että varislintuja olisi pitänyt jo hieman vähentää ja rauhoittaminenkin saattoi olla virhe. En pidä siitä, että linnuista ja pedoista tehdään pyhiä eläimiä.”
Täysikasvuinen, terve korppi on perinteisesti ollut erämaiden sissi, jolla luontaiset viholliset ovat vähissä.
Se on ketterä, iso ja älykäs. Jopa kymmensenttinen nokka on monitoimityökalu, jolla lintu saa tarvittaessa jopa luita hajalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
