Vasemmalla vanha varis, oikealla nuori yksilö. Kuva: Jukka Saarinen
Varisten saalismäärät vähentyneet viime vuosina – tämän takia se huono uutinen
Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajat alkavat 10.3. koko Etelä-Suomen alueella.Tilaajalle
Varikset saapuvat maamme etelä- ja lounaisrannikolle yleensä maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kuva: Hannu HuttuTaas on se aika vuodesta, kun varisten raakuntaa alkaa kuulua kaikkialta. Tämä johtuu siitä, että varikset ovat osittaismuuttajia. Ne viihtyvät lokakuun lopulta aina maaliskuun alkuun siellä, missä maa on pääosin sula läpi vuoden.
Käytännössä 70–90 prosenttia variksista viettää marras–helmikuun Virossa, Puolassa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, josta ne löytävät ruokaa sulilta pelloilta. Muuton päälaumat tulevat maamme etelä- ja lounaisrannikolle yleensä maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Variksen lintudirektiiviin perustuva pesimärauhoitus alkaa kuitenkin maan etelä- ja keskiosassa jo 10.3., Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.4. sekä pohjoisimmassa Suomessa 1.5. Luontoportti-sivuilla arvioidaan variksen tämänhetkiseksi pesimäkannaksi 160 000–230 000 paria.
Pesimäkannan lisäksi maassamme liihottaa vaeltelevia vielä pesimättömiä yksilöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen pari saa kaksi lentokykyistä poikasta, elokuussa meillä oleilee karkeasti noin miljoona varista.
Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajat
Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.–31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7.
Harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa 1.4.–31.7.
Naakka 10.3.–31.7.
Korppi poronhoitoalueella 10.4.–31.7.
Harmaalokkikoloniat koko vuoden.
Varikset voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa keväisellä lintukosteikoilla, joissa ne ryöstävät vesilintujen pesiä. Varikset ovat osoittautuneet tutkimuksessa jopa supikoiria tehokkaimmiksi munarosvoiksi. Myös metsäkanalinnut kärsivät pesien ryöstelyistä.
Varikset aiheuttavat taloudellista haittaa myös maataloudelle hakkaamalla esimerkiksi rehupaaleja rikki, tuhoamalla satoja ja sotkemalla eläinten ruokia, mikä lisää eläintautien, kuten salmonellan ja lintuinfluenssan, leviämisriskiä kotieläimiin.
Tautiriskit kasvavat, jos linnut pääsevät liikkumaan esimerkiksi nautojen kuivitusalueella ja syöttöpöydällä.
Rauhoitusaikana tapahtuvaan pyyntiin on mahdollista hakea riistakeskuksen poikkeuslupia. Lupien saamista on viime aikoina kuitenkin kiristetty. Poikkeuslupia voidaan kuitenkin edelleen myöntää hyvillä perusteilla, joita ovat muun muassa maataloudelle tai kotieläimille aiheutuvat ilmeiset ja merkittävät vahingot. Hakijan tulee antaa hakemuksessaan mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä.
Rauhoittamattomien lintujen pyytäminen on tehokkainta keväällä, jolloin ne reagoivat huuhkajakaaveella ja äänellä tapahtuvaan houkutteluun. Ennen pesinnän aloitusta tehtävällä pyynnillä pystytään vähentämään paikallista variskantaa, sillä keväällä saalis voi koostua suurelta osin sukukypsistä linnuista. Elokuun alusta alkaen variksien vähentämiseen ei tarvita kuin maaomistajan lupa, tuolloin saalis koostuu pääosin nuorista saman vuoden linnuista.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan variksia on saatu saaliiksi vuosittain noin 100 000–150 000 kappaletta. Saalismäärät ovat olleet laskussa. Siinä missä vuonna 1994 poistettiin 314 000 harmaatakkia, vuonna 2024 poistettiin 52 000 yksilöä.
Variksen ikä
Vanhemman linnun tunnistaa etenkin keväällä voimakkaasta siipien, kaulan ja pyrstön mustasta metallinhohtoisesta värivivahteista.
Varmuuden vanhasta linnun iästä saa, kun avaa sen nokan. Musta väri lisääntyy variksen kurkussa iän myötä. Sukukypsällä linnulla ylä- ja alapuoli kitalaesta on lähes kokonaan musta, nuorella vaalean punertava. Muutaman vuoden ikäisillä variksilla musta alue kattaa 30–50 prosenttia.
Varis aloittaa pesintänsä pääosin 4. kalenterivuotenaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
