Liha oli lääke pulavuosien Suomessa

Nauta, porsas ja lammas sisältävät muun muassa proteiinia, rautaa, sinkkiä, seleeniä sekä tiamiinia, riboflaviinia, B 6- ja B 12-vitamiineja. Vegaaneille suositellaan B12-vitamiinin ravintolisää, sillä tätä vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista.

Voisiko himo punaiseen lihaan selittyä jonkin vitamiinin, kivennäis- tai hivenaineen puutoksella?

Ruokahistoriaan perehtynyt professori Ritva Kylli Oulun yliopistosta ja ruokakulttuurin professori Taru Lindblom Helsingin yliopistosta eivät osaa antaa tähän vastausta.

Asiaan lienee vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, sillä jokainen ihminen on yksilö. Mielihalua lihaan selittävät myös kulttuuriset, sosiaaliset ja uskonnolliset syyt.

Vielä 1920–1930-luvuilla suomalaisilta löydettiin kuitenkin ravintoaineiden puutoksia. Vähän ennen tätä ravitsemustieteilijät olivat löytäneet vitamiinit. Moni kärsi A-vitamiinin ja raudanpuutteesta. Esimerkiksi A-vitamiinin puutos aiheutti lapsille kevätaikaan hämäräsokeutta.

Kylli arvelee, että ravintoaineiden puutokset saattoivat liittyä niukahkoon lihan saantiin.

”Lihansyöntiä pidettiin silloin varmasti tavoiteltavana, mutta enemmän keskustelu keskittyi maitotuotteisiin. Lapsille suositeltiin A-vitamiinipitoista täysmaitoa”, Kylli sanoo.

Suomalainen ravitsemusvalistus on liittynyt 1900-luvulla ylipäänsä erityisten kasvisten syömiseen kannustamiseen. Suomalaiset alkoivat arvostaa esimerkiksi tuoreita kasviksia varsin hitaasti.

”Punaista lihaa ei ole tarvinnut kansanterveyden nimissä ryhtyä vastaavalla tavalla markkinoimaan, mikä osaltaan kertoo lihaan liittyvistä arvostuksista”, Kylli toteaa.

B12-vitamiinin ja raudan puutetta voidaan tutkia verikokeilla. B12-vitamiinin puute voi oirehtia anemiana, lihasheikkoutena, tuntohäiriöinä tai huonontuneena muistina.  Kuva: Sanne Katainen

Raudanpuuteanemiasta tai ”vähäverisyydestä” keskusteltiin Suomessa 1900-luvun alkuvuosina ja vielä sen jälkeenkin. 1970-luvun alussa kirjoitettiin vielä Helsingin Sanomissa, että suomalaiset kärsivät tunnetusti raudanpuutosanemiasta.

Suomalaisten raudanpuuteanemian ehkäisyyn suositeltiin sisäelimiä ja vihanneksia, kuten pinaattia.

Duodecimin Oma hoito -sivun mukaan paras raudan lähde on liha. Raudan imeytymistä ravinnosta edistää C-vitamiini. Imeytymistä vähentävät puolestaan kahvi ja tee, maitotuotteet sekä soijavalkuainen.

Raudanpuutteesta eli anemiasta voivat kertoa väsymys, kalpeus, päänsärky, korvien humina, sykkeen nousu sekä aiempaa herkempi hengästyminen.