

Luonnosta löytynyttä loukkaantunutta tai sairasta eläintä tulee lähtökohtaisesti hoitaa hoitolassa, joka on tehnyt ilmoituksen toiminnan harjoittamisesta aluehallintovirastolle.
Eläimiä tulee hoitaa niin, etteivät ne kesyynny, jotta ne voidaan mahdollisuuksien mukaan vapauttaa takaisin luontoon. Poikkeuksena ovat ainakin haitalliset vieraslajit ja suurpedot. Suurpetojen hoitoon ottaminen ja hallussapito vaativat aina Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan.
Jos esimerkiksi nälkiintyneelle ilveksenpennulle ei ole akuutin hoitovaiheen jälkeen tiedossa sijoituspaikkaa sen loppuelämäksi, eläin täytyy lopettaa. Monesta julmalta tuntuva toimenpide tehdään yleensä pakon edessä, sillä maa- ja metsätalousministeriön tulkinnan mukaan kesyyntynyt ja ihmiseltä ruokaa saamaan oppinut suurpeto voi olla käytökseltään arvaamaton ja vaarallinen, eikä kesyyntyneitä yksilöitä tulisi siksi vapauttaa. Suurpeto voidaan sijoittaa ainoastaan eläintarhaan.
Vieraslajilain mukaan haitallista vieraslajia taas ei saa päästää ympäristöön.
Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien hallussapitoluvat myöntää Varsinais-Suomen ely-keskus. Luonnonsuojelulain mukaan luvan myöntämisen edellytykset ovat tiukat ja lupa voidaan myöntää ainoastaan tutkimus-, suojelu- tai koulutustarkoitukseen.

Karhuja, hirviä ja erilaisia rauhoitettuja siivekkäitä voidaan pitää erilaisissa eläinpuistoissa ja -keskuksissa. Kuka tahansa ei luonnonvaraisia eläimiä voi haalia hoidettavaksi, vaan eläintarhaa ja eläinnäyttelyä varten tarvitaan aluehallintoviraston myöntämä lupa ja yksilökohtainen hallussapitolupa. Eläintarhoja on Suomessa noin parikymmentä, eläinnäyttelyitä on enemmän.
”Luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluvia eläimiä voidaan lain mukaan pitää pidemmän aikaa vain eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä, mikäli näytteillä pidettävien luonnonvaraisten eläinten tai eläinlajien määrä on vähäinen, eivätkä ne kuulu luonnonsuojeluarvoltaan erityisen tärkeisiin eläinlajeihin”, toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Heidi Nissinen.
Luonnonvaraisella eläimellä tarkoitetaan laissa sellaista luonnonvaraiseen eläinlajiin kuuluvaa luonnossa elävää eläintä, joka on luonnossa syntynyt tai joka on kasvatettu luontoon päästettäväksi. Määritelmä kattaa luonnonvaraisten eläinlajien kirjon maapallonlaajuisesti. Joitakin luonnonvaraisia lajeja voidaan sijoittaa myös kotieläinpihoihin tai tuotanto- tai riistanhoidolliseen tarhaan.
Luvanvaraisen eläintenpidon vaatimukset ovat tiukentuneet uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä johtuen. Uusien säännösten lisäksi erilaiset asetukset sisältävät yhä yksityiskohtaisempia vaatimuksia ja suosituksia muun muassa koskien aitausten ja häkkien kokoa, eläimille annettavia virikkeitä sekä eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä.
”Aluehallintovirasto tarkastaa eläintarhan ja eläinnäyttelyn ennen toiminnan aloittamista.”
”Aluehallintovirasto tarkastaa eläintarhan ja eläinnäyttelyn ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi aluehallintovirasto valvoo lupaehtojen noudattamista säännöllisin tarkastuksin”, Nissinen kertoo.
Nissisen mukaan lupa voidaan myös peruuttaa, jos toiminta ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä eikä toiminnanharjoittaja korjaa löydettyjä epäkohtia kohtuullisessa määräajassa.