
Oulun yliopiston tuore tutkimus haastaa käsityksen, jonka mukaan leikillisyys kuuluisi vain lapsuuteen tai varhaiskasvatukseen.
Opettajille leikillisyys on luovuuteen, vuorovaikutukseen, joustavuuteen ja oppimisen tukemiseen liittyvä voimavara.
Kyselytutkimuksessa nousivat esiin varsinkin sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät piirteet.
Leikillisyys näyttäytyi uteliaisuutena, luovuutena, huumorintajuna ja kykynä rakentaa myönteisiä yhteyksiä muihin ihmisiin.
“Leikillisyys kannattaa nähdä osana pedagogista osaamista”, yliopistotutkija Signe Siklander toteaa.
Leikillinen opettaja tarkastelee tilanteita uusista näkökulmista, löytää uusia ratkaisutapoja haasteisiin, innostaa osallistumaan sekä rakentaa oppimisympäristöjä, joissa oppijat uskaltavat kokeilla ja tuoda esiin omia ajatuksiaan.
Leikillisyys on voimavara, joka auttaa opettajaa kohtaamaan työn muutoksia ja monia vaatimuksia.
Opettajien odotetaan edistävän luovuutta, yhteistyötä, ongelmanratkaisua, osallistumista ja hyvinvointia. Nämä ovat Siklanderin mukaan ominaisuuksia, jotka liittyvät vahvasti leikillisyyteen.
Nuorempien ja vanhempien opettajien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulos haastaa oletuksen siitä, että leikillisyys vähenisi iän tai työvuosien karttuessa.
”Omien leikillisten vahvuuksien tunnistaminen voisi auttaa opettajia hyödyntämään leikillisiä toimintatapoja tietoisemmin osana opetusta”, tutkija sanoo.
Tulokset ovat merkityksellisiä myös työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksessa leikillisyys näyttäytyy voimavarana, joka voi auttaa opettajia kohtaamaan työn muutoksia, epävarmuutta ja tunnepohjaisia vaatimuksia.
”Luovuus, huumori, mielikuvitus, emotionaalinen joustavuus ja merkityksellinen vuorovaikutus voivat olla laadukkaan opetuksen keskeisiä elementtejä”, Siklander painottaa.
Kyselytutkimukseen osallistui 123 opettajaopiskelijaa, työssä olevaa opettajaa sekä eläköitynyttä tai tilapäisesti työelämän ulkopuolella olevaa opettajaa eri koulutusaloilta.