Koulutustutkija Anne Patersonin mukaan skotlantilainen maaseutu on kohdannut voimakkaan rakennemuutoksen. Kuva: Rami Marjamäki
Maaseutukouluja suljetaan monessa maassa, mutta keskeltä Eurooppaa löytyy yksi poikkeus
Maaseudun kouluverkkoon kohdistuu kova paine niin Britanniassa kuin Espanjassa.TilaajalleTampere
Cath Gristy (kuvassa vasemmalla), Silvie Rita Kučerová, María Begoña Vigo-Arrazola, Midori Ueda, Anne Paterson ja Amaya Mendívil-Chueca osallistuivat koulutustutkijoiden symposiumiin Tampereen yliopistolla elokuussa. Kuva: Rami MarjamäkiSuomessa on lakkautettu valtava määrä kouluja viimeisten 35 vuoden aikana. Suurin osa niistä on ollut maaseudun pieniä opinahjoja.
Vastaava kehitys on toteutunut monissa muissakin Euroopan maissa. Taustalla vaikuttavat väestön väheneminen, ikäluokkien pienentyminen ja taloudelliset paineet.
”Englannissa koulujen hallintoa on keskitetty voimakkaasti viime vuosina. Pieniä kouluja suljetaan kiihtyvällä tahdilla ja jäljelle jäävistä tulee yhä suurempia”, koulutustutkija Cath Gristy Plymouthin yliopistosta toteaa.
Syntyvyys on Englannissa laskussa, mutta Gristyn mukaan ensisijainen lakkautusten syy on raha.
”Suhtaudun kriittisesti siihen, että pienten koulujen sulkeminen toisi säästöjä. Esimerkiksi oppilaiden lisääntyvät koulukyyditykset tuovat kustannuksia.”
Gristy kritisoi myös opinto-ohjelmien sisältöjen standardisointia, joka kaventaa opettajien mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.
”Se näkyy opettajien heikentyneenä motivaationa ja sitä kautta oppilaiden heikompana oppimisena.”
”Suhtaudun kriittisesti siihen, että pienten koulujen lakkauttaminen toisi säästöjä.”
Skotlannissa pienet koulut ovat niin ikään kovan paineen alla.
”Skotlanti on perinteisesti ollut hyvin maaseutuvaltainen, mutta rakennemuutos on voimakas. Koulutuksen rahoitus tuottaa ongelmia ja poliittinen halu ajaa alas pieniä kouluja on huomattavaa”, tutkija Anne Paterson University of the Highlands and Islands -yliopistosta toteaa.
Skotlannissa tuli 2010-luvulla voimaan kolme koululakia, joiden johdosta koulun lakkauttamiseksi on oltava koulutuksellinen peruste.
”Pelkkä raha ei siis riitä lakkautuksen syyksi.”
Riittävätkö lakimuutokset aidosti estämään lakkautukset, joille ei löydy painavaa koulutuksellista perustetta?
”Säästöjen hakemista myös verhotaan koulutuksellisen kehittämisen kaapuun. Mutta lakimuutokset pakottavat julkiseen keskusteluun ja vaikutusarviointiin aina, kun koulujen olemassaolosta päätetään”, Paterson vastaa.
Skottitutkija toivoo, että maaseudun elinvoimakysymyksiä lähestyttäisiin kokonaisvaltaisesti.
”Skotlannin maaseudulla on turismista ja vapaa-ajan asunnoista johtuva voimakas asuntopula, joka voi estää perheiden muuttosuunnitelmat. Koulutuksen lisäksi olisikin puhuttava myös asuntopolitiikasta − ja monesta muusta asiasta.”
”Muutos on ollut voimakas ja erityisen raskas monille maaseutualueille.”
Espanjalaiset koulutustutkijat María Begoña Vigo-Arrazola ja Amaya Mendívil-Chueca kertovat koulujen määrän vähentyneen maassa voimakkaasti vuosikymmenten ajan.
”Muutos on ollut voimakas ja erityisen raskas monille maaseutualueille. Näkemykseni on, että keskittäminen on mennyt liian pitkälle koulumaailmassa”, Vigo-Arrazola toteaa.
Espanjassa väestö on keskittynyt 1950-luvulta lähtien yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Monet ennen elinvoimaiset seudut ovat menettäneet paljon väestöä.
María Begoña Vigo-Arrazola luennoi Espanjan koulutusjärjestelmästä Tampereen yliopistolla elokuussa. Kuva: Rami Marjamäki”Osassa maaseutukouluista kaikki oppilaat ovat nykyisin maahanmuuttajataustaisia. Espanjaan saapuu maahanmuuttajia etupäässä Etelä-Amerikasta, Marokosta ja Romaniasta”, Mendívil-Chueca sanoo.
Koulushoppailu on yleistä Espanjassa. Vigo-Arrazolan mukaan joidenkin maaseudulla ja pikkukaupungeissa asuvien perheiden lapset kulkevat koulussa kauempana kaupungissa, koska kaupunkikouluja pidetään laadukkaampina.
Toisaalta liikettä on toiseenkin suuntaan.
”Joskus oppilaita, joilla on vaikeuksia keskittyä opiskeluun suurissa kaupunkikouluissa, siirtyy pieniin maaseutukouluihin. Myös koulutettujen, varakkaiden perheiden muuttoliikettä tapahtuu kaupungeista maaseudulle.”
”Osassa maaseutukouluista kaikki oppilaat ovat nykyisin maahanmuuttajataustaisia.”
Norjalainen koulututkija Agnieszka Barbara Jarvoll Nordin yliopistosta kertoo, että Norjan opettajakoulutuksessa suurin haaste on opiskelijoiden rekrytointi.
”Tämä on laajempi trendi Euroopassa. Pienet koulut ovat erityisen haavoittuvia, sillä useimmat vastavalmistuneet opettajat haluavat työskennellä suuremmissa kaupungeissa.”
Jarvollin mukaan monet pienet koulut ovat Norjassa sulkemisuhan alla, koska niiden on vaikea saada päteviä opettajia töihin.
”Jokaisessa kunnassa on oma pormestari, hallinto ja koulu, vaikka asukkaita olisi sata.”
Keskellä Eurooppaa sijaitseva Tšekki muodostaa merkittävän poikkeuksen eurooppalaisista verrokkimaistaan, mitä tulee pieniin kouluihin. Tutkija Silvie Rita Kučerová University in Ústi and Labem -yliopistosta luonnehtii tšekkiläistä kouluverkkoa ”äärihajautetuksi.”
”10 miljoonan asukkaan valtiossa on yli 6 000 kuntaa. Jokaisessa kunnassa on oma pormestari, hallinto ja koulu, vaikka asukkaita olisi sata.”
Tutkijan mukaan koulujen väliset tasoerot ovat suuria. Laadukkaita kouluja löytyy niin kaupungeista kuin maaseudulta, mutta ympäri maata on myös heikkotasoisia opinahjoja.
Kučerová arvioi, että kouluverkon maltillinen keskittäminen ja joidenkin pienimpien koulujen yhdistely voisi parantaa opetuksen laatua.
”Kun on valtavasti kouluja, se on kallista. Pätevien opettajien löytäminen tuottaa ongelmia, ja tilanne kärjistyy jatkossa, kun monet lähestyvät eläkeikää.”
Kouluverkon tiivistämisestä keskustellaan, mutta aihe on poliittisesti tulenarka.
”Muistissa ovat kommunistiajan jättikoulut.”
Tutkija Silvie Rita Kučerován mukaan Tšekin kouluverkko on äärimmilleen hajautunut. Kuva: Rami MarjamäkiKučerová uskoo, että koulutusjärjestelmä niin Tšekissä kuin muuallakin Euroopassa kuitenkin kestää.
”Olen tutkinut koulutusasioita melko pitkällä historiallisella perspektiivillä. Ongelmia on aina ollut, ja ne ovat liittyneet etupäässä rahoitukseen ja sen jakamiseen. Siksi uskallan olettaa, että tulevaisuudessakin pärjätään, vaikka ongelmia on.”
”Paikallisyhteisöt ovat erittäin aktiivisia tässä. He luovat painetta poliittisten päättäjien suuntaan.”
Japanissa syntyvyys on laskenut jyrkästi ja väestö vähenee.
Tutkija Midori Ueda Japanin kansallisesta koulutusinstituutti NIER:stä kertoo, että Japanissa on vahva poliittinen tahto pitää maaseutukouluja toiminnassa.
”Paikallisyhteisöt ovat erittäin aktiivisia tässä. He luovat painetta poliittisten päättäjien suuntaan”, Ueda sanoo.
Japanin koulujärjestelmässä alakoulut on standardisoitu 12−18 luokan suuruisiksi. Oppilaita niissä on keskimäärin 30−40 per luokka.
”Maaseudulla yhdysluokat ovat yleisiä”, Ueda kertoo.
Tänä vuonna Japanissa on Uedan mukaan astunut voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa kahden koulun yhdistämisen yhdeksi suuremmaksi kouluksi, jos oppilasmäärä laskee liian alas.
Suomalaiset kyläkoulututkijat Taina Peltonen, Risto Kilpeläinen ja Gunilla Karlberg-Granlund osallistuivat symposiumiin Tampereella. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
