Suomesta on loppumassa lähivuosina joka kuudes lukio – OAJ patistaa kuntia yhteistyöhön: ”On oltava realisteja”
Lukiot ovat sulkeneet oviaan jo vuosia ja kehitys jatkuu. Opetuksen järjestäminen ei ole Suomessa enää tasavertaista, sanoo Katarina Murto.Tilaajalle
”On oltava realisteja. Jos nuoria ei ole riittävästi, lukioverkkoja on välttämätöntä tarkastella”, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. Kuva: Sanne Katainen, Kari Salonen, koonnut: Aatu JaakkolaSuomen montaa kolkkaa väijyy häijy kierre: lapset vähenevät, kouluverkkoa supistetaan ja vanhempien poismuutto työn perässä voi viedä pienistä kunnista myös potentiaalisen lukiolaisen.
Jos taas lukiota ei ole lainkaan, paikkakunnalle voi olla vaikeaa saada myöskään koulutettuja insinööri-, opettaja- ja lääkärivanhempia töihin.
Suomessa on nyt 334 lukiota, mutta opetushallituksen vuonna 2025 julkistaman raportin mukaan vuonna 2040 enää 280. Mikäli ennuste toteutuu, seuraavien 14 vuoden kuluessa Suomesta loppuu joka kuudes lukio ja joka viides peruskoulu. Myös edeltävien 14 vuoden aikana vähennystä oli 16 prosenttia.
Lukiot Suomessa
Suomessa on nyt 334 lukiota, mutta 81 kunnassa ei yhtään. Kuntia on 308.
Yksi alle 200 oppilaan lukio on 200 kunnassa.
Opetushallituksen mukaan yhdessäkään kunnassa ei ole lakkaamassa lukiota ensi syksynä.
Keskimäärin lukioissa on 340 oppilasta, peruskouluissa 279.
Vuonna 2011 Suomessa oli keskimäärin 13 885 asukasta yhtä lukiota kohden, vuonna 2025 jo 16 925.
Peruskouluja on nyt 1 975 ja vuonna 2040 noin 1 560.
Ei ole vaikea arvata, että jatkossa pienillä muuttotappiokunnilla on haastavinta kouluttaa nuoria ylioppilaiksi.
Mitä asialle pitäisi tehdä?
”Väestökehityksen suunta on tiedetty koko 2010-luvun, mutta ei ole pystytty tekemään toimenpiteitä. Tämä on iso huolenaihe”, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo MT:lle.
”On oltava realisteja. Jos nuoria ei ole riittävästi, lukioverkkoja on välttämätöntä tarkastella. Jo nyt kasvukeskuksissa opetusryhmät ovat suuria ja kelpoisten opettajien saaminen on osin vaikeaa muualle”, Murto sanoo.
”Opetusjärjestelyt eivät ole Suomessa enää tasavertaisia.”
Pisa-tulokset ovat romahtaneet eikä ikäluokasta mene korkeakoulutukseen tavoitteen mukaisesti puolet vaan vain 39 prosenttia.
”Osa kunnista on liian pieniä yksikköjä järjestämään opetusta.”
Suomen sinänsä hyvää koulujärjestelmää, päteviä opettajia ja oppimisen yhdenvertaisia oikeuksia haastavat heikko kunta- ja valtiontalous, työllisyystilanne ja velkajarru, Murto huomauttaa.
”Kuntaverojen ero on revennyt, eivätkä kaikki yli 300 kuntaa ehkä täytä elinkelpoisuuden mittareita. Osa kunnista on liian pieniä yksikköjä järjestämään opetusta, jos lapsia ei synny.”
Murron mielestä lukion rahoituksessa pitäisi katsoa väestöennustetta ja alueellista järjestäjäverkkoa ja selvittää tarvetta alueellisiin järjestämislupiin.
Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä aineenopettajien työllistämisessä, harvinaisten kielten etäopetuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.
Lukiolaisten koulumatkan maksimikestoon OAJ:lla ei ole kantaa.
”Vaikka valtionosuuksia ei leikattaisi, ne leikkaantuvat, kun oppilasmäärä pienentyy.”
Kuntien valtionosuuksien ei pitäisikään vähentyä ikäluokan supistuessa, vaan rahoituksen pysyä vähintään nykytasolla. Näin turvattaisiin laadukas opetus ja saavutettavuus, Murto sanoo.
”Kuluthan eivät kulje käsi kädessä oppilasluvun kanssa.”
Samalla varmistettaisiin riittävä määrä jatkokoulutukseen menijöitä, vaikka ikäluokat pienenevät.
”Vaikka valtionosuuksia ei leikattaisi, ne leikkaantuvat, kun oppilasmäärä pienentyy”, sanoo OAJ:n johtava erityisasiantuntija Tuomo Laakso.
Hän laskee, että oppilaskadon vuoksi kunnilta leikkautuu ensi vuonna 197 miljoonaa euroa perusopetuksesta. Kun mukaan lasketaan indeksijäädytykset ja suorat leikkaukset, summa on 380 miljoonaa euroa.
Kyse ei ole vain nykynuorista. Heikko väestökehitys tarkoittaa jatkossa vähemmän työllisiä.
Kyse ei ole vain nykynuorista. Heikko väestökehitys tarkoittaa jatkossa vähemmän työllisiä, sillä maahanmuutto ei paikkaa ammottavaa aukkoa, Murto huomauttaa.
Huolta herättää myös pula pätevistä varhaiskasvatus-, erityis- ja vaikkapa matematiikanopettajista.
Missä pulaa on ja kuinka moni on kelpoinen, on hämärän peitossa, koska opettajarekisteriä ei ole olemassa. OAJ kiirehtii sellaisen tekemistä.
Kun ikäluokat supistuvat, lukion ohella myös ammattikouluihin on aiempaa vähemmän menijöitä. Tosin ammattikoululaisista oppivelvollisuusiässä on vain kolmannes, lukiokoulutuksessa 94 prosenttia.
Lukiot myös toimivat usein peruskoulun yhteydessä ja voivat osittain käyttää samoja aineenopettajia.
Alle 200 opiskelijan lukiot saivat aiemmin enemmän rahaa ja erityisen pienet ja syrjäiset lisäksi harkinnanvaraista tukea. Tänä vuonna tilanne muuttui, ja ne alle 200 opiskelijan lukiot, jotka eivät täytä syrjäisyysvaatimusta, menettivät puolet opiskelijamäärään perustuvasta lisärahoituksestaan.
Näitä lukioita on 44 muun muassa Lounais-Suomessa.
Osa lukioista saa yhä korotettua rahoitusta syrjäisyys- ja kieliperustein.
Pienet lukiot ovat houkutelleet opiskelijoita erikoistumalla johonkin teemaan tai ottamalla vastaan ulkomaisia opiskelijoita.
EU- ja ETA-alueen opiskelijoille tulee ensi syksystä alkaen lukukausimaksu, joka voi jatkossa karsia ilmaisen koulutuksen perässä tulevia ja pakottaa lukioita sulkemaan ovensa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
