Kukkapeltoja ja perhosbaareja – näin sinä ja naapurisi voitte yhteisvoimin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta

Periaatteessa jokainen suomalainen voi ehkäistä oman lähiluontonsa luontokatoa. Keinot ovat yksinkertaisia. Jo se, että antaa nurmikon voikukkien kukkia ja kukoistaa, parantaa pölyttäjien mahdollisuuksia.

Aina on parempi, jos luontotalkoisiin saa mukaan myös naapurit ja kyläläiset.

”Kun yhteisöt, kylät ja asukkaat toimivat yhdessä, syntyy konkreettisia tekoja, jotka tukevat lajistoa, vahvistavat ympäristön viihtyisyyttä ja lisäävät ymmärrystä luonnon merkityksestä”, korostaa Maaseudun Sivistysliitto (MSL) tiedotteessaan.

Toukokuun 22. päivänä vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Tämän vuoden teemapäivä muistuttaa, että luonnon hyvinvointi rakentuu paikallisista teoista. Loppujen lopuksi niillä voi olla maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Pihapiirin linnunpöntöistä on paljon iloa. Heikki Willamon kuvassa koiraskottarainen panee parastaan. Kuva: Heikki Willamo

”Tehkää yhdessä hyönteishotellit, linnunpönttöjä tai sorsanpesiä. Aloittakaa vieraslajitorjunta, istuttakaa lehtipuita tai kylväkää kukkapelto pörriäisille”, innostavat kyläkehittäjät Tanja Airaksinen ja Outi Myllymäki Maaseudun Sivistysliitosta.

Monimuotoisuuden arvoa voi tuoda esiin myös yhteisillä retkillä. Lähialueen arvokkaaseen luontokohteeseen voisi tutustua porukalla tai aloittaa lintujen tarkkailu jonkun asiaan perehtyneen johdolla.

Maaseudulla luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi niittytalkoilla, kosteikkojen hoidolla, vieraslajien torjunnalla ja pölyttäjille sopivien elinympäristöjen lisäämisellä.

Luonnon monimuotoisuuden päivää juhlistetaan kannustamalla maaseudun yhteisöjä ja toimijoita, kyliä ja kuntia hyviin tekoihin luonnon eduksi.

Luonnon monimuotoisuutta voi vahvistaa pienillä teoilla. Kuvassa nokkosperhonen. Kuva: Risto Jussila

Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Savoon ollaan laatimassa luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmia eli LUMO-ohjelmia.

Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon ne laaditaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa osana Priodiversity LIFE -hanketta, jota koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.

Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon LUMO-ohjelmat laaditaan ympäristöministeriön erillisrahalla Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa.

LUMO-ohjelmat ovat uusi työkalu luonnon tilan parantamisessa. Ohjelmien tarkoituksena on koota yhteen maakuntien toimijoita ja asukkaita miettimään ratkaisuja luonnon tilan parantamiseksi.

”Jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja luonnon tilaa parannettua, tarvitaan hyvin monenlaisia toimia”, sanoo Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon LUMO-koordinaattori Ninni Saarinen.

Saarinen muistuttaa, että esimerkiksi vieraslajien torjuntaa, perinnebiotooppien hoitoa ja purokunnostuksia voi tehdä myös talkootyönä.

”Yhdessä tekeminen on jo itsessään mukavaa, ja samalla voi tehdä hyvää.”

LUMO-ohjelmat ovat mukana Luonnon monimuotoisuuspäivän tempauksessa innostamassa kaikkia mukaan toimiin luonnon hyväksi.

Yksi tärkeä tapa tukea monimuotoisuutta on vieraslajien torjunta. Kuvassa jättiputken lehtiä villiintyneessä puutarhassa Seinäjoella. Kuva: Johannes Tervo