Kun ruokamyrkytys iskee, syyttävä sormi osoittaa yleensä viimeksi syötyyn ruokaan – asiantuntija kertoo, miksi arvio voi olla väärä

Jokainen ruokamyrkytyksen kourissa kärvistellyt tietää, miten ikävä vitsaus on kyseessä. Mutta mikä ruokamyrkytyksiä aiheuttaa ja miten moiselta vaivalta voi välttyä?

Vastauksia näihin kysymyksiin antaa Ruokaviraston mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön erityisasiantuntija Elina Leinonen.

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan elintarvikkeen tai talousveden välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen aiheuttaja voi olla esimerkiksi bakteeri, virus, kemiallinen aine tai loinen.

Kansallisen ruokamyrkytysepidemiarekisterin mukaan ylivoimaisesti yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja Suomessa on norovirus.

”Norovirus tarttuu herkästi esimerkiksi suoraan ihmisestä toiseen tai kosketuspintojen välityksellä”, Leinonen kertoo.

Muita ruokamyrkytysten aiheuttajia ovat esimerkiksi salmonella, kampylobakteerit ja pitkä lista muita mikrobeja.

Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia mikrobeja voi päätyä ruokaan ja juomaan monenlaisista syistä, Leinonen kuvailee.

Joskus ruokamyrkytyksen syynä on raaka-aineessa oleva taudinaiheuttaja, joka ei tuhoudu ruokaa valmistettaessa. Useimmat ruokamyrkytysbakteerit tuhoutuvat, kun ruoka kuumennetaan yli 70 asteen lämpötilaan.

Norovirus voi puolestaan päätyä elintarvikkeeseen myös elintarviketta käsittelevän ihmisen kautta. Joskus taas valmiin ruuan vääränlainen käsittely altistaa ruokamyrkytykselle, sillä esimerkiksi Bacillus cereus villiintyy hanakasti, jos ruoka jäähdytetään liian hitaasti.

Vaikka ruokamyrkytystä harva toivoisi edes pahimmalle viholliselleen, lohdutuksen sanana voi sentään todeta, että yleensä ruokamyrkytyksessä on kyse ohimenevästä sairastumisesta.

Taudin itämisaika vaihtelee ruokamyrkytyksen aiheuttajasta riippuen yleensä tunneista vuorokausiin, joskus jopa viikkoihin. Esimerkiksi noroviruksen aiheuttamat oireet alkavat yleensä 12–48 tunnin kuluttua tartunnasta.

”Yksittäisen sairastumisen kohdalla on usein vaikea tietää, onko kyseessä ylipäätään ruokamyrkytys vai muuta kautta saatu vatsatauti”, Leinonen sanoo.

Hyvä käsihygienia estää monenlaisten ei-toivottujen mikrobien leviämisen. Kuva: Jarno Mela

Ruokamyrkytyksen mahdollisesti pitkänkin itämisajan vuoksi voi olla vaikea osoittaa, mihin ruokaan tai ruokailuun mahdollinen ruokamyrkytys liittyy.

Ruokamyrkytysten tavallisimmat oireet ovat erilaisia vatsaoireita, Leinonen kertoo, ja oireet ovat yleensä ohimeneviä. Joihinkin ruokamyrkytyksiin voi liittyä vakavampia oireita tai jälkitauteja, kuten salmonellatartunnan jälkeen mahdollisesti ilmenevä reaktiivinen niveltulehdus.

Vakavat sairastumiset ovat harvinaisia, mutta pahimmillaan ruokamyrkytys voi olla jopa henkeä uhkaava. Esimerkiksi EHEC-tartuntaan voi liittyä vakavia tautimuotoja ja listeria voi aiheuttaa vakavan sairastumisen riskiryhmään kuuluvalle henkilölle, kuten iäkkäille, monisairaille ja vastasyntyneille.

Ruokamyrkytyksiä voi kotioloissakin ehkäistä normaaleilla, hyvillä ruoanlaittotavoilla, Leinonen muistuttaa.

Ruudinkeksimistä tavallinen keittiöhygienia ei vaadi, vaan esimerkiksi sitä, että raakaa lihaa käsitellään erillään kypsistä ruoista ja muista elintarvikkeista ja että kasvikset pestään ennen käyttöä.

Lisäksi ruuat säilytetään oikeissa lämpötiloissa ja pakatut elintarvikkeet pakkaukseen merkityn ohjeen mukaan. Ruokailusta jäljelle jäänyt ruoka jäähdytetään hyvin ja laitetaan jääkaappiin.

”Ruoka-astian voi laittaa jäähtymään kylmään vesihauteeseen vaikka tiskialtaaseen tai kylmällä säällä peitettynä ulos. Isomman ruokamäärään jakaminen pienempiin astioihin nopeuttaa jäähtymistä”, Leinonen vinkkaa.

Jos taas ruokamyrkytys on päässyt yllättämään, muille ei pidä ruveta kokkaamaan, jotta vitsaus ei pääse leviämään.