Juha Mikkolan mielestä Suomen metsäsienitarjonta täydentyy hienosti viljellyillä ruokasienillä, jotka ovat maultaan erilaisia, puhtaita ja aina tuoreita. Kuva: Sanne KatainenNäitä upeita terveysvaikutuksia sienistä löytyy, hehkuttaa Juha Mikkola
Kotikokkaajaa viehättää viljellyissä sienissä niiden monipuolisuus ja maku. Lisäksi länsimaissakin aletaan uskoa, että niillä on yhteys pitkään ikään.TilaajalleJuha Mikkola oli ollut töissä vanhempiensa perustamassa sienikasvattamossa vasta pari vuotta, kun katastrofi iski vuonna 2011. Sienirihmasto lakkasi toimimasta, ja se pysäytti kaiken.
”Hyppäsin kolmekymppisenä kloppina suoraan syvään päätyyn ja lähdin Japaniin selvittämään, miten näin voi tapahtua. Siitä alkoi loppumaton alan opiskelu. Sienibisneksessä kehitys on nopeaa, ja se edellyttää jatkuvaa tietojen päivittämistä”, kertoo nykyinen Mikkolan Sienituotteen toimitusjohtaja.
Japanilainen ystävä ja mentori Masaki Araki auttoi Mikkolaa avaamaan portit Japaniin ja kansainvälisyyteen. Hän korosti, miten tärkeää on puhua kohteliaasti, ja vaikeissakin neuvottelutilanteissa kunnioittaa toista osapuolta.
”Bisneksistä ei tule yhtään mitään, jos et mene syömään ja juomaan japanilaisten liikekumppaneiden kanssa.”
Sienimössä kaikki sisään tuleva ilma suodatetaan tarkasti, ja korkeimman puhtaustason tiloissa henkilökunta käyttää täydellistä suojavarustusta. Kuva: Sanne KatainenMikkola opiskeli sieniviljelyä Japanissa tiiviin ajanjakson vuonna 2013, ja samalla tuli luotua suhteita alan johtaviin ammattilaisiin.
”Toimimme yhteistyössä japanilaisen huippurihmastolaboratorion kanssa, ja suurin osa sienistämme onkin suojattu lisenssein, eikä vastaavia tuotteita ole saatavilla muualta Euroopasta.”
”Vastaavia tuotteita ole saatavilla muualta Euroopasta.”
Paimiolaisessa kasvattamossa japanilainen rihmasto saa kasvualustakseen supisuomalaisesta koivupurusta ja luomuvehnästä tehdyn pötkylän.
Kasvun takaa maailman paras vesi. Raaka-aineiden pakkaustiheys sekä partikkelikoko ovat avainroolissa, ja ainekset on sekoitettava tarkasti jokaiselle sienikannalle.
Sienimön kaikkein pyhimpiin puhdasosastoihin on työntekijöille kulkulupa vain täysissä suojavarusteissa, ja kaikki sisään tuleva ilma suodatetaan tarkasti. Näin pidetään tuotannon mahdolliset häiriötekijät poissa. Tarkasti kontrolloidut olosuhteet takaavat antibiootti- ja kemikaalivapaan tuotannon.
Kasvatushallien valaistusta ja lämpötilaa sekä kosteus- ja hiilidioksiditasoa säätelemällä alkaa pötkylöiden pintaan ennen pitkää pulpahdella sieniä. Tuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään tilojen lämmityksessä.
”Edes pakkaspäivinä ei lisälämpöä tarvita”, Mikkola kehaisee ja toteaa samaan hengenvetoon sen olevan valtava säästö yritykselle.
Aasiasta kotoisin oleva siitake on maailmanlaajuisesti toiseksi viljellyin sieni heti herkkusienen jälkeen. Kuva: Sanne KatainenPäätuote on Aasiasta kotoisin oleva siitakesieni. Se uhkuu umamia, viidettä perusmakua, jota voisi kuvailla vaikkapa arominvahventajaksi. Tummalakkinen, usein pilkullinen siitake sisältää hyvää proteiinia, B-vitamiineja ja kuitua. Siitä käytetään sekä lakki että jalka, joten hävikkiä ei tule.
Viljeltyjen sienien tapaan siitakekin on pannuvalmis suoraan rasiasta. Esikäsittelyä ei tarvita, mutta kypsentäminen on suositeltavaa.
Siitakesienen sisältämän lentinanin vaikutusta kasvainten ehkäisyyn tutkitaan ahkerasti. Siitake myös parantaa vastustuskykyä sekä auttaa kolesteroliarvojen hallinnassa.
”Jos haluat maksimoida maun ja terveysvaikuttavien aineiden imeytymisen, sienet kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi silpuksi. Sienet voi myös pakastaa ohuina viipaleina, jolloin solukalvot rikkoutuvat. Pannulle päätyessään sienistä vapautuu enemmän aromeja, ja vaikuttavat aineet imeytyvät paremmin”, Mikkola neuvoo.
Paimion sienimön purupökkelöissä kasvatetaan myös vielä toistaiseksi vähemmän tunnettua siiliorakasta, jota kutsutaan myös nimellä lions mane, leijonanharja. Se viittaa sienen ulkonäköön – valkoiset, pitkät “piikit” muistuttavat harjaa. Siiliorakkaan hienostunutta makua voi verrata herkkiin mereneläviin, esimerkiksi kampasimpukkaan.
Herkullisuuden lisäksi siiliorakas on funktionaalinen sieni, jota tutkitaan erityisesti aivojen toiminnan, muistin ja keskittymiskyvyn tukijana. Sienellä on todettu myös antioksidatiivisia ja tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia.
Joissakin tutkimuksissa on viitteitä myös myönteisistä vaikutuksista mielialaan ja stressin säätelyyn. Tutkimuksia on käynnissä laajasti maailmalla, ja tulokset ovat lupaavia, mutta näyttö ihmisillä on vielä osin rajallista.
”Siiliorakas tunnetaan jo ravintolamaailmassa arvostettuna ruokasienenä. Uskon, että sen suosio kasvaa tulevaisuudessa niin gastronomisten ominaisuuksiensa kuin terveysvaikutustensa takia.”
Siiliorakas, lions mane, muistuttaa leijonanharjaa tai kukkakaalia. Se on herkullinen ruokasieni, mutta sitä käytetään myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kuva: Sanne Katainen”Sieniä kannattaa käyttää kuin mausteita.”
Jotta sienien terveysvaikutukset saadaan parhaiten hyödynnettyä, on suositeltavaa, että sieniä käytetään säännöllisesti ja vaikkapa vain pienenä lisänä jokapäiväisessä ruoanlaitossa.
”Jos kippaat kerran vuodessa puoli kiloa sieniä pannulle voin ja kerman kera, voit unohtaa terveysvaikutukset. Sieniä kannattaa käyttää kuin mausteita ja lisätä pieniä määriä ihan tavalliseen arkiruokaan.”
Mikkolan perheessä sieniä päätyy lähes kaikkeen makaronilaatikosta lihapulliin, pizzan päälle ja pastakastikkeeseen, jopa smoothieen.
”Sienien kasvua ohjataan lämmöllä, valolla, hiilidioksidilla sekä ilmankosteudella. Jokaisella lajikkeella on omanlaisensa optimi-kasvuolosuhteet”, kertoo Juha Mikkola siiliorakashallin sumussa. Kuva: Sanne KatainenTänä päivänä Juha Mikkola ei ole mukana tuotannossa mitenkään. Johtajan vastuulla ovat yrityksen hankinnat, viestintä, myynti ja markkinointi.
”Globaalien verkostojen rakentaminen on minulle mieluisinta. On upeaa saada työskennellä alan huippuosaajien kanssa, jotka puhaltavat yhteen hiileen. Neuvottelupöydän ympärillä voi olla viittäkin eri kansallisuutta edustavaa henkilöä.”
Mikkolan mukaan yhtiön tärkein voimavara on alan kansainväliset huippuammattilaiset, ja tärkeitä luottoihmisiä löytyykin ympäri maailmaa.
Kun yritykseen haluttiin palkata sienirihmaston laadusta vastaava tieteellinen johtaja, apuun tuli kiinalainen kollega, ja tehtävään löytyi pätevä mies. Hän muutti Kiinasta vaimonsa ja tyttärensä kanssa Paimioon, ja perhe viihtyy Suomessa hyvin. Työpaikan lisäksi vetonauloina toimivat rauhallisempi elämänmeno, turvallisuus, puhdas ilma ja luonto.
Paimiosta lähtee ruokasienillä lastattuja ja Kaiteki-logolla viimeisteltyjä sienirasioita ja laatikoita niin ravintoloihin kuin vähittäiskauppaan ja kaikkiin ilmansuuntiin. Päävientimaat ovat Ruotsi, Hollanti, Belgia ja Baltian maat. Hollantiin myydään myös kasvualustoja rohdossienien kasvatusta varten.
”Sienissä on paljon potentiaalia esimerkiksi lisäravinnepuolella, lääketieteessä ja kosmetiikka-alalla. Haluamme olla mukana suunnannäyttäjinä ja kehittäjinä. Ennustankin sienituotteille kasvavaa kysyntää, joten tulevaisuus näyttää valoisalta”, Mikkola kiteyttää.
Juha Mikkola
Syntynyt vuonna 1982.
Kasvanut Salossa ja asuu siellä edelleen.
Koulutukseltaan alun perin raskasajoneuvoasentaja ja työskennellyt aiemmin teollisuuden ja keskusliikkeiden logistiikassa.
Perheeseen kuuluu vaimo ja 2 lasta.
Harrastaa kuntosalilla käyntiä, jazz-keikkoja ja moottoripyöräilyä kotimaassa.
Vuonna 2008 tuli töihin Mikkolan Sienituotteeseen, jonka vanhempansa olivat perustaneet vuonna 1992.
Missiona rakentaa kansainvälinen sieniosaamiskeskus Suomeen.
Seuraa mielenkiinnolla, miten etenee niin sanottujen taikasienien sisältämien psykedeeliyhdisteiden, psilosybiinien, hallittu hyötykäyttö esimerkiksi masennuksen ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
