
Roturisteytysprojektien määrä on kasvanut viime vuosina. Niiden avulla pyritään tervehdyttämään koirarotuja, jotka ovat ongelmissa joko sairauksien tai pienen geneettisen vaihtelun vuoksi. Lähes kaikki nykyiset koirarodut on kehitetty alun perin risteyttämällä.
Viimeisimmän, mopsiin keskittyvän roturisteytysprojektin Kennelliitto hyväksyi helmikuussa. Suomen Mopsikerhon roturisteytysprojektin tavoitteena on laajentaa mopsien jalostuspohjaa Suomessa ja tervehdyttää rotua risteyttämällä siihen niin sanottuja retromopseja.
Roturisteytysprojektit lähtevät lähes aina liikkeelle rotuyhdistyksen tai -järjestön omasta aloitteesta.
”Roturisteytystyöryhmämme ehdotti järjestölle retromopsia. Se vaati muutoksia liiton sääntöihin, koska retromopsi ei ole virallisesti rekisteröity rotu”, sanoo Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Gold.
Risteytysprojektit etenevät hitaasti, ja vaativat siksi sekä järjestöltä että kasvattajilta sitoutumista. Lähtökohtaisesti projektit kestävät vähintään kymmenen, jopa 20 vuotta.
”Jo pelkkä valmistelu kestää, sillä päätös pitää ensin hyväksyttää järjestön vuosikokouksessa eli enemmistön jäsenistöstä tulee olla päätöksen takana. Sen jälkeen se käsitellään vielä Kennelliiton roturisteytystyöryhmässä ja jalostustieteellisessä toimikunnassa ennen kuin liiton hallitus voi antaa hyväksyntänsä.”
”Risteytyksiä suunnitellaan terveys edellä, kaikkia ehdotettuja rotuja ei todellakaan hyväksytä.”
Kun roturisteytysprojekti on hyväksytty, on seuraavana vuorossa risteytykseen sopivien koirien etsintä. Liiton täytyy hyväksyä kaikki rodut. Yleensä niitä valitaan vähintään kolme. Risteytettävillä roduilla ei välttämättä ole mitään aiempaa yhteistä historiaa. Rotuja voi muuttaa tai lisätä projektin edetessä tarpeen mukaan.
Kaikille risteytykseen valittaville koirille tehdään laajat terveystutkimukset ennen astutusta.
”Risteytyksiä suunnitellaan terveys edellä, kaikkia ehdotettuja rotuja ei todellakaan hyväksytä. Kasvattajien pitää sitoutua pitkäksi aikaa, pelkkä yksi pentue ei riitä”, Gold kertoo.
Pentujen omistajien tulee lisäksi raportoida kaikki eläinlääkärikäynnit ja seurata esimerkiksi koiran luonnetta. Kahden vuoden iässä risteytyspennuille järjestetään jalostustarkastus, jossa käydään läpi rodun ulkomuotoa, rakennetta ja luonnetta.
Roturisteyksen kautta syntyneiden koirien rekisteröinti etenee vaiheittain.
Ensimmäisen sukupolven pennut rekisteröidään erilliseen roturisteytysrekisteriin. Toisen sukupolven pennut voidaan rekisteröidä Kennelliiton ER-rekisteriin. Kolmannesta sukupolvesta lähtien pentueet voidaan rekisteröidä FI- eli rotukoirien kantakirjarekisteriin.
Mopsi kuuluu lyhytkalloisiin rotuihin. Niiden lyhyen kuonon ja kallon aiheuttamat terveysongelmat ovat herättäneet jo pitkään huomiota.
Retromopsien avulla pyritään saamaan aikaan pidempikuonoisia mopseja. Näin rotua saataisiin tervehdytettyä sekä laajennettua nykyisenä tunnetun mopsin geneettistä monimuotoisuutta. Retromopsit on alun perin risteytetty mopseista.
”Roturisteytyksillä retromopseihin voidaan toivottavasti lieventää mopsin brakykefaalisia piirteitä, välttää liioiteltujen silmien ja liian suuren nenäpoimun aiheuttamia ongelmia sekä parantaa rodun lämmönsäätelykykyä”, kertoo Suomen Mopsikerhon jalostustoimikunnan puheenjohtaja Maiju Santanen tiedotteessa.
Tavoitteena on säilyttää mopsin avoin luonne ja temperamentti muuttamatta sitä. Mopsi on suosittu seurakoira, eikä rotuun haluta esimerkiksi metsästysviettiä.
Mopsin roturisteytysprojekti ei ole suinkaan ensimmäinen laatuaan. Vuonna 2023 liitto hyväksyi roturisteytysprojektit sekä cavalier kingcharlesinspanileille ja ranskanbulldoggeille.
”Molempien rotujen ensimmäisten risteytyspentujen tulokset ovat olleet hyvin positiivia.”
Goldin mukaan haasteeksi on kuitenkin muodostunut sekä risteytettävien koirien että kasvattajien löytyminen. Siitä huolimatta projektista on saatu jo tähän mennessä arvokasta kokemusta ja tietoa.
Pitkät projektit vaativat ajan ja vapaaehtoisten lisäksi myös rahaa, sillä rahoitus tulee lähtökohtaisesti järjestöiltä itseltään.
”On turha huoli, että rotu menisi heti pilalle”.”
Suomi on roturisteytysprojekteissa varsinainen edelläkävijämaa.
Goldin mukaan risteytyksiä tehdään kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomi toimii tienraivaajana muille. Parhaillaan työn alla on useampia roturisteytysprojekteja, jotka saatetaan hyväksyä jo tänä vuonna.
”Meillä ymmärretään, että kyseessä on kokeilu eikä etukäteen voida tietää, onko siitä hyötyä. Uskon, että nämä vähitellen leviävät myös muihin maihin. Esimerkiksi mopsien kohdalla Englannin kennelklubi on antanut projektista erittäin hyvää palautetta.”
Jotkut kasvattajat suhtautuvat roturisteytyksiin kuitenkin nihkeästi.
”Jos kasvattaja ei halua sekaantua risteytyksiin, niin ei tarvitse. Roturisteytyspentueita on alkuun hyvin maltillinen määrä, vain noin viitisen prosenttia koko rodun populaatiosta. On turha huoli, että rotu menisi näistä pilalle”, Gold vakuuttaa.
Roturisteytys = Suunnitelmallisesti ja valvotusti toteutettu kahden eri rodun rekisteröity jälkeläinen, jota seurataan terveystutkimuksilla ja luonneanalyyseilla.
Rotumix = Kaksi eri rotua laitetaan satunnaisesti yhteen ilman tavoitetta parantaa kumpaakaan rotua laajasti. Tällainen on esimerkiksi labradorinnoutajan ja villakoiran sekoitus labradoodle.
Sekarotuinen = Syntyy sattuman seurauksena.
Designrotu = Tietoisesti kahta rotua sekoittamalla tehty risteytys, jolle on myös luotu keinotekoinen ”rotunimi”, esimerkiksi cavadoodle tai cockapoo.
Lähde: Kennelliitto