Piispa Jari Jolkkonen teki Jerusalemin vanhassakaupungissa tuttavuutta Rimo-papukaijan kanssa. Kuva on Ristin mies ja minä -dokumenttisarjan kuvauksista. Kuva: Pekka Heikkilä
Piispa tahtoo kumota vääriä käsityksiä Kristuksesta: ”Meillä on suuri vaara uskoa trendi-Jeesuksiin”
Ajan saatossa Jeesusta on käytetty poliittisiin ja ideologisiin tarkoituksiin. Piispa Jari Jolkkonen perehtyi todelliseen Jeesukseen.Tilaajalle
Jeesus noudatti juutalaisia perinteitä esimerkiksi viettämällä sapattia. Palmikoitua challa-leipää alettiin valmistaa vasta keskiajalla. Kuva: Aino SaarikiviKäsitys yhdestä historian tunnetuimmasta henkilöstä, Jeesus Nasaretilaisesta, on vaihdellut eri aikoina.
”Meillä on suuri vaara uskoa sellaiseen Jeesukseen, joka on muotoiltu omaan aikaamme ja mieltymyksiimme sopivaksi. Ne ovat sellaisia trendi-Jeesuksia”, sanoo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
”Jeesus oli kiistelty hahmo jo omana aikanaan, miten hänestä voisi muka saada ajanmukaisen nykyaikana?”
Jolkkonen perehtyi Jeesukseen tietokirjaansa Nasaretin mestarin tarina (Docendo 2026) varten. Kirja pohjautuu tuoreeseen suomalaiseen ja kansainväliseen Raamatun ja arkeologian tutkimukseen.
Teosta varten Jolkkonen on tutustunut alkukielisiin, muinaiskreikan ja heprean raamatunkäännöksiin.
Yle esittää pääsiäisenä dokumenttisarjan Ristin mies ja minä – Jeesus Nasaretilaisen tarina. Kolmiosaisessa tv-sarjassa Jari Jolkkonen vierailee Israelissa alkuperäisillä tapahtumapaikoilla ja haastattelee muun muassa uskonnollisia johtajia.
Sekä kirja että tv-sarja pyrkivät tavoittamaan todellisen Jeesuksen.
Sarjan on käsikirjoittanut Jolkkonen itse, ohjannut Satu Väätäinen ja kuvannut Pekka Heikkilä. Ohjelman on tuottanut Luterilaisen kulttuurin säätiö.
”Sarja ei ole tarkoitettu vain uskonnolliselle yleisölle. Ei tarvitse olla minkäänlaisia pohjatietoja. Riittää, että on avoin ja utelias.”
Jolkkosen tavoitteena on kumota vääriä käsityksiä Jeesuksesta. Mitä hän sillä oikeastaan tarkoittaa?
”Kaikkia menneisyyden suurhahmoja on haluttu käyttää poliittisiin ja ideologisiin tarkoitusperiin”, piispa taustoittaa.
Jeesus on nostettu esimerkiksi kasvissyönnin esikuvaksi. Raamattu kertoo Jeesuksen syöneen kalaa ja leipää, pääsiäisaterialla myös lammasta. Jeesuksen vertauskuvissa taivaan juhlapöydässä ollaan lihapatojen äärellä.
Nykyisen Israelin alueella asuvien kansojen ruokavalioon kuului myös esimerkiksi kasviksia, juustoa, viinirypäleitä ja oliiviöljyä.
”En sanoisi, että kasvissyönti olisi mitenkään huono juttu, mutta ehkä sitä kannattaa perustella jollain muulla syyllä kuin Jeesuksella”, pohtii Jolkkonen, ja äänessä voi kuulla hyväntahtoista huvittuneisuutta.
Jeesusta on pidetty myös raittiusliikkeen kannattajana. Mikään absolutisti Jeesus ei kuitenkaan ollut.
”Jeesus joi viiniä. Viini oli osa sen ajan ruokakulttuuria ja liittyi juhlaan samalla tavalla kuin liha.”
Dokumenttisarja pyrkii tekemään näkyväksi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin syitä. Jari Jolkkonen haastattelee palestiinalaista emerituspiispa Munib Younania Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisesta kirkosta. Kuva: Pekka HeikkiläSosialistit ovat halunneet nähdä Jeesuksessa esivallankumouksellisen. Raamattu kertoo Jeesuksen hämmentäneen valtaa pitäneitä roomalaisia, sillä hänen uskottiin ajavan poliittista vallankumousta Roomaan.
”Jeesus puhui köyhien puolesta ja eli köyhien kanssa. Hänellä ei kuitenkaan ollut yhteiskunnallista uudistusohjelmaa.”
Äärimmäinen esimerkki väärästä Jeesuksesta oli Jeesus natsien yhtenä esikuvana. Natsit häivyttivät Jeesuksen juutalaiset juuret ja korostivat hänen valkoisuuttaan. Kyse oli antisemitismin muodosta, jossa natsit valjastivat Jeesuksen omaan ideologiaansa sopivaksi.
Menora-kynttelikkö tunnettiin jo satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää. Mooseksen kirjassa menora kehotetaan valmistamaan kullasta. Kuvassa led-valaistu menora. Kuva: Sanne KatainenMiten Jeesus pitäisi sitten ymmärtää? Kuka hän oli, mihin hän pyrki, ja mistä hän tuli?
Jolkkosen mukaan Jeesus pitäisi ymmärtää varhaisjuutalaisista juuristaan käsin.
Jeesus oli juutalainen, sillä hän syntyi juutalaiseen perheeseen Betlehemissä. Juutalaiset poikavauvat ympärileikattiin kahdeksantena päivänä syntymästä.
Sapatin vietto kuului Jeesuksen rituaaleihin. Perjantai-illasta lauantai-iltaan kestäneen sapatin aikana luettiin jo antiikin aikana Vanhan testamentin kirjoituksia, rukoiltiin sekä nautittiin yhdessä sapattiateria, johon kuului leipää ja viiniä.
”Jeesus ei taivu kaikkeen, mihin me toivoisimme. Hän oli vieras omana aikanaan ja on sitä vieläkin. Jeesus näyttää esimerkiksi puhuvan avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä. Ja kadotuksesta hän puhui enemmän kuin kukaan muu Raamatussa.”
Jolkkosen mukaan Jeesuksen parantamistoiminta jää usein varjoon. Kirkkovuodessa on vain yksi päivä, jolloin muistellaan Jeesuksen toimintaa parantajana. Päivä sijoittuu elokuulle, ja se on 13. sunnuntai helluntaista.
”Parantaminen oli ongelma Jeesuksen vastustajillekin. He moittivat Jeesusta siitä, että hän paransi sapattina tai toimi paholaisen voimalla. Mutta he eivät missään vaiheessa kiistäneet sitä, että sairaat todella saivat avun.”
Raamattu kertoo Jeesuksen parantaneen muun muassa spitaalia kantaneen miehen, verenvuodosta kärsineen naisen ja kuuron miehen.
”Jeesus ei taivu kaikkeen, mihin me toivoisimme.”
Lähi-idän konfliktin vuoksi Jeesus on nyt entistäkin tärkeämpi henkilö, Jolkkonen sanoo. Jeesus on myös kärkihenkilöitä niistä, jotka ovat vaikuttanut länsimaisen kulttuurin ja demokratian syntyyn.
”Roomalaisessa maailmassa oli sallittua rangaista rikollista turmelemalla kasvot polttomerkeillä tai leikkaamalla irti korvat. Kristinuskon vaikutuksen myötä tämä poistettiin laista, koska sen koettiin olevan ristiriidassa ihmisen jumalkuvaisuuden kanssa.”
Kristinusko toi länsimaiseen kulttuuriin ajatuksen ihmisestä Jumalan kuvana. Tästä opista muotoutui käsitys jokaisen ihmisarvosta. Ajatus heijastui myöhemmin ihmisoikeuksiin, kuten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.
”Kristinusko on tuonut lakiin uutta käsitteistöä, joka on pitkällä ajalla vaikuttanut lainsäädäntöön. Emme vain tajua sitä, koska kaikki on muuttunut itsestään selväksi.”
Yle TV1 Ristin mies ja minä – Jeesus Nasaretilaisen tarina 31.3., 1.4. ja 2.4. klo 19. Uusinta 3.4., 4.4. ja 5.4. klo 7. Sarja on myös Yle Areenassa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
