Rovaniemi houkuttaa sekä matkailijoita että nuoria – häviäjiä ovat opiskelijat, joille ei riitä asuntoja

Matkailu myllertää Rovaniemeä monella tapaa, ja Rovaniemen jatkuvasti paukkuvat matkailuennätykset vaikuttavat myös Suomen pohjoisimman korkeakoulukaupungin opiskelijoiden asuntotilanteeseen.

Opiskelijoiden asuntopulan ydin on siinä, että paikallisten on kannattavampaa laittaa sijoitusasuntonsa lyhytvuokraukseen kuin vuokrata sama asunto koko lukuvuodeksi opiskelijalle, tiivistää Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mariel Tähtivaara.

”Jos Airbnb-vieraat maksavat kahdesta yöstä saman verran kuin opiskelija kuukaudessa, eihän opiskelija vaikuta kiinnostavalta vuokralaiselta.”

Lyhyesti sanottuna Rovaniemen ja koko Lapin matkailu käväisi koronavuosina 2020 ja 2021 pohjamudissa, mutta toipui sen jälkeen nopeasti. Uusimpien eli vuoden 2024 tilastojen mukaan Rovaniemellä kirjattiin 1,5 miljoonaa yöpymistä, mikä tarkoitti lähes 20 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna.

Opiskelijoiden asuntopula näkyy erityisesti Rovaniemellä opiskelija-asumista tarjoavan Domus Arctica -säätiön (Das) kasvaneissa asuntomäärissä, kertoo Dasin toimitusjohtaja Lauri Herva.

Herva sanoo, että Das kuten valtaosa muistakin Suomen korkeakoulukaupunkien opiskelija-asuntosäätiöistä pystyy tarjoamaan asunnon noin 20 prosentille paikkakunnan opiskelijoista.

Noin 5 000:sta Rovaniemellä asuvasta korkeakouluopiskelijasta Dasin asuntoihin mahtuu nykyisellään 1 700.

Syyslukukaudeksi 2025 Dasille osoitettujen asuntohakemusten määrä kasvoi 70 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Asuntoja vapautuu sitä mukaa kuin opiskelijat valmistuvat, mutta hakemusten määrä mitataan edelleen sadoissa, Lauri Herva kertoo.

”Nekin, joilla olisi tavallisissa olosuhteissa varaa vuokrata asunto yksityiseltä puolelta, ohjautuvat nyt meille.”

Rovaniemellä opiskelijat eivät hyljeksi soluasuntoja, kertoo Domus Arctica -säätiön toimitusjohtaja Lauri Herva.  Kuva: Jouni Porsanger

Ylioppilaskunnan Tähtivaara huomauttaa, että harva Lapin yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija on kotoisin Rovaniemeltä tai edes Lapista.

Rovaniemellä ja sen opinahjoilla on siis vetovoimaa, mutta asuminen on olennainen osa opintojen sujuvuutta ja sitä, että opiskelija integroituu opiskelukaupunkiinsa.

Tähtivaaran korviin on jo kantautunut tietoa, että yksittäiset henkilöt ovat jättäneet hakematta Rovaniemelle, sillä mahdollinen asunnottomuus ahdistaa.

Opiskelijoiden akuuttiin asuntopulaan on tarjottu monenlaista laastariratkaisua, jotka eivät kuitenkaan Tähtivaaran mukaan kuulosta realistisilta.

Esimerkiksi konttiasumisessa neliövuokra on korkea verrattuna siihen, että asumisolosuhteet vastaavat heikkolaatuista solukämppää.

Opiskelijoille suositellaan myös lähiöihin muuttamista, mutta Tähtivaaran mukaan se käytännössä vaatisi auton ostamista, mikä taas on harvalle opiskelijalle mahdollista.

Joukkoliikenne on Suomen maantieteellisesti laajimmassa ja mutta asukasluvultaan vasta 17. suurimmassa kaupungissa opiskelijan kannalta haastavaa.

”Alue, jossa opiskelija voi asua ilman autoa, on käytännössä keskusta, Rantavitikka ja Viirinkangas”, Tähtivaara tiivistää.

”En ole huolissani Rovaniemen houkuttelevuudesta opiskelukaupunkina, kunhan saamme tämän akuutin asuntopulan ratkottua”, Lauri Herva sanoo. Kuva: Jouni Porsanger

Nimenomaan Rantavitikalle, eli yliopiston ja ammattikorkeakoulun välittömään läheisyyteen, on luvassa uusia opiskelija-asuntoja niin pian kuin mahdollista, Dasin Herva kertoo. Kolme taloa on parhaillaan viitesuunnittelussa.

Herva kiittelee sitä, että Rovaniemen kaupunki on ottanut vastuuta opiskelija-asuntopulan ratkomisesta esimerkiksi hoitamalla kaava-asioita rivakasti.

Lisäksi Rovaniemen kaupunginhallitus päätti lokakuussa myöntää Dasille kolmen miljoonan euron lahjoituksen uusien opiskelijatalojen rakentamiseen.

Lahjoitus tuli tarpeeseen, sillä opiskelijat eivät ole enää valtion asuntorahoituksessa erityisryhmä.

Tämä tarkoittaa, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen on haettava lainaa liikepankeilta, Herva sanoo. Pankeille kohteen sijainti on puolestaan aivan keskeinen, jotta lainaa voidaan myöntää.

Vaikka valtion rahahanat ovat lähes kiinni, opiskelijat ovat edelleen asumisen erityisryhmä. Siksikin Herva arvostaa sitä, että hyvässä taloudellisessa tilanteessa oleva Rovaniemi oli valmis tukemaan asuntorakentamista opiskelijoille.

”Nykyään opintotuki on niin lainapainotteista, että monen opiskelijan tulotaso on käytännössä miinusmerkkinen.”