Nämä merkit voivat paljastaa oman tai läheisen muistisairauden – asiantuntijalta tärkeä muistutus

MT Liven tuoreimmassa lähetyksessä käsiteltiin muistisairauksia. Muistisairaus koskettaa tavalla tai toisella lähes miljoonaa suomalaista. Tällä hetkellä Suomessa muistisairaita on noin 150 000.

Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen kertoi MT:n toimituspäällikön Stina Haason haastattelussa, että muistisairauden huomaa yleensä käyttäytymisen tai toimintakyvyn muutoksista.

Merkkejä voivat olla esimerkiksi lähimuistin heikentyminen ja arjen tilanteiden hankaloituminen.

”Ei muista, kun puoliso kysyy, että mitä televisio-ohjelmaa katsoit äsken”, Heiskanen antoi esimerkin.

Muistisairauden myötä myös vaikkapa pesukoneen, kaukosäätimen ja tietokoneen käyttö voi muuttua hankalaksi.

Muistisairaudesta voi kertoa myös se, että tulee toistuvia unohduksia. Voi olla, että erilaiset asiat ja tapahtumat unohtuvat.

Olennaista on, että unohduksia tulee nimenomaan toistuvasti. Heiskanen painotti, että yksittäinen unohdus ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi muistisairaus.

Mailis Heiskanen vieraili Stina Haason (vas.) haastattelussa MT Livessä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Myös se, että säntillisestä taloudenpitäjästä tulee hajamielinen ja laskuja alkaa kerääntyä, voi kertoa muistisairaudesta. Toisaalta yksi merkki on se, että tavarat ovat jatkuvasti hukassa.

Muistisairauden myötä myös persoonallisuus muuttuu. Ihminen voi muuttua ärhäkäksi.

”Aina muistisairaus ei ala näyttäytyä niillä muistioireilla, vaan siellä voi olla ensimmäisenä persoonallisuuden muutos”, Heiskanen huomauttaa.

Heiskasen mukaan aikainen hoitoon ja avun piiriin hakeutuminen on tärkeää. Mitä aiemmin avun piiriin hakeutuu, sitä aiemmin selviää myös se, mistä muistiongelmat ja muut oireet johtuvat.

”Välttämättähän siellä ei ole muistisairautta, vaan voi olla joku hoidettavissa oleva sairaus tai vaiva”, Heiskanen sanoi.

Muistisairauden sijaan voi löytyä esimerkiksi vitamiinipuutos, kilpirauhasen toimintahäiriö tai masennus.

Varhainen havaitseminen nopeuttaa myös muistisairauden oireita lievittävän lääkehoidon aloitusta.

Heiskasen mukaan aikainen hoitoon ja avun piiriin hakeutuminen on tärkeää. Mitä aiemmin avun piiriin hakeutuu, sitä aiemmin selviää myös se, mistä muistiongelmat ja muut oireet johtuvat. Kuva: Jarkko Sirkiä

Lähetyksessä puhuttiin myös siitä, miten muistisairaan läheiset voivat parantaa omaa jaksamistaan. Heiskasen mukaan jaksamisensa tueksi kannattaa pitää yhteyttä läheisiin ja pyrkiä raivaamaan tilaa myös omille harrastuksille.

”Harmittavan usein käy niin, että omaishoitajuus imaisee mukaansa. Vaikka olisi aikaakin harrastaa ja tavata ystäviä, ei ole sitten voimavaroja.”

Kun muistisairaus iskee, etenkin muutamat paperiasiat on syytä hoitaa kuntoon, kun omainen on vielä niin sanotusti tolkuissaan.

Muistiliiton Heiskanen kertoi, että aivan kaikkien olisi syytä hoitaa ajoissa kuntoon hoitotahto. Hoitotahdossa voi määritellä sen, miten toivoo itseään hoidettavan. Hoitotahdolla on tarkoitus varautua siihen, että ei enää pysty kertomaan omaa tahtoaan ja toiveitaan.

Myös edunvalvontavaltuutus kannattaa Heiskasen mukaan hoitaa kuntoon. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa luotetun henkilön hoitamaan omia asioitaan siinä vaiheessa, kun itse ei enää pysty.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta silloin, kun lääkäri arvioi, ettei henkilö kykene enää hoitamaan omia asioitaan.

Heiskanen vinkkasi myös Suomi.fi-valtuutuksista, joiden avulla voi valtuuttaa monia asioita.

Muistiliiton sivuilta saa lisätietoja Muistineuvo-tukipuhelimesta ja Vertaislinja-tukipuhelimesta. Jälkimmäisessä vastaajina toimivat muistisairauteen kuolleiden läheiset.