
Monia hämää, miksi talon elinkaareksi lasketaan virallisesti 50 vuotta, vaikka useimmat talot kestävät pidempään – jopa sata vuotta tai enemmän.
”Puhutaan rakenteiden teknisestä käyttöiästä. 40–50 vuoden aikana rakennuksesta on uusittu yleensä lähes kaikki lukuun ottamatta runkoa ja perustuksia”, sanoo PRKK:n eli Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n neuvontainsinööri Timo Jokela.
Hänen mukaansa uusiksi ovat tuolloin menneet muun muassa vesikatto, julkisivu, talotekniikka, vesijohdot ja viemärit sekä vaikkapa salaojat.
”Kuvitellaan tilanne, jossa talo on uusi ja siihen ei tehdä mitään remonttia. 40 vuodessa korjausvelka on niin suuri, että samalla summalla rakentaa jo uuden talon.”
Perustukset ja runko voivat olla vielä kunnossa, mutta pelkästään niiden vuoksi ei ehkä talon kunnostaminen ole enää mielekästä.
Talon saa pilalle nopeamminkin kuin 40 vuodessa.
Siinä missä jotkut rakennukset kestävät huollettuina kepeästi 50 tai 100 vuotta, osa taloista on pulassa jo paljon aiemmin rakennusvirheiden tai virheellisten korjausten vuoksi.
”Kosteus tuhoaa. 1970-luvulla tehdyt elintasosiivet, tuuletusräppänöiden tukkiminen sekä höyrynsulkujen asentaminen vääriin paikkoihin edesauttoivat rakenteiden tuhoutumista.”
Talon säännöllinen huoltaminen ja korjausten tekeminen ajallaan on kuin laittaisi rahaa pankkiin.
Otetaanpa pieni ajatusleikki. Jos tänä päivänä maksat uudesta talosta 300 000 euroa ja jätät sen vaille hoitoa, korjausvelka on 40–50 vuoden päästä yhtä suuri kuin uuden hankintahinta – todellisuudessa inflaation vuoksi paljon enemmänkin kuin se 300 000 euroa.
Se tarkoittaa, että heittäisit rahaa kankkulan kaivoon karkeasti arvioituna lähemmäs kymppitonnin vuodessa ja lähemmäs tuhat euroa kuukaudessa.
Remontitkin maksavat, mutta niiden avulla talo pitää arvonsa, eikä niitä tarvitse tehdä yhtä aikaa.