• MT 100 vuotta sitten: Maamiehellä syytä huoleen myöhäisen kesän takia – Kevät oli poikkeuksellisen kolea

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 16.6.1923 myös Hämeenlinnan markkinoiden tilanteesta, jossa hevosia oli kaupan vähän ja kärryjä paljon.
    Keskusosuusliike Hankkija mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa Hartung-niittokonetta.
    Keskusosuusliike Hankkija mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa Hartung-niittokonetta. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    17.6.202321:00
    Tuovi Mäkipere

    Kesän myöhäisyys. Mitä se tänä vuonna saattaa peltoviljelyksellemme merkitä.

    Lumi suli tänä keväänä varhain; jo huhtikuun alussa olivat pellot Etelä-Suomessa paljaat, jättäen oraat routimisille ja kylmille tuulille y. m. alttiiksi. Näytti siltä, kuin olisi varhain päästy kylvötöihin. Huhti- ja toukokuun poikkeuksellinen koleus, johon on liittynyt sateisuus, on kuitenkin saattanut kylvötöiden suorituksen ja kasvillisuuden kehityksen tavallista myöhäisemmäksi ja hitaammaksi. […]

    Mitä tämä saattaa peltoviljelyksellemme, lähinnä viljelyskasviemme valmistumista silmällä pitäen, merkitä? Tiedämme, että kukin kasvi, läpikäydäkseen kehityksensä ja ehtiäkseen valmistua, vaatii määrätyn ajan, joka kuitenkin kesän sääsuhteista riippuen saattaa huomattavastikin vaihdella. Myös on tunnettua, että meidän maamme pohjoisen sijaitsevaisuutensa ja varsinkin siitä johtuvan kesäkauden suhteellisen lyhyyden vuoksi asettaa viljelyskasveille meillä, mitä kasvukauden lyhyyteen tulee, aivan erikoiset vaatimukset. […]

    Kuten edelläolevasta selviää, antaa kulunut kevät ja alkukesä maamiehelle syytä perusteltuihin huoliin. Erikoisen lämmin ja kasvulle suotuisa kesä saattaa hänet kuitenkin niistä vapauttaa ja täyttää hänen jyvälaarinsa runsaalla, kypsillä sadolla.

    Hämeenlinnan markkinoilla

    keskiviikkona oli vähänpuoleisesti hevosia kaupan. Vanhempien ja kuluneempien hevosten hinnat vaihtelivat 2,000–3,500 mk., nuorempien 5,000–7,000 mk. [1 000 vuoden 1923 markkaa vastaa nykyrahassa 384 euroa.]

    Tuuloslaisia kärryjä oli erittäin runsaasti, niin etteivät kaikki menneet, kaupankaan. Kärryjen hinnat rallatelivat 2,000–1,000 mk.

    Lisää aiheesta
    • Keskusosuusliike Hankkija mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa Hartung-niittokonetta.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Maamiehellä syytä huoleen myöhäisen kesän takia – Kevät oli poikkeuksellisen kolea

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää