Tässä ajassa on paineita kristillisten koulujen perustamiselle

Kuinka koulut voisivat korjata laskeneita oppimistuloksia? Kysymys on ollut esillä heikentyneiden Pisa-tulosten ja kasvaneiden ongelmien vuoksi.

Syitä on etsitty niin älypuhelinten häiritsevästä käytöstä kuin erilaisista kotitaustoista. Opetushallitus on antanut suosituksen, että oppilaitokset kieltäisivät puhelinten häiritsevän käytön.

Yleinen havainto on, että oppilaiden kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn on huonontunut. Ylen kysely opettajille kertoi, että oppilaiden keskittymiskyky on viidessä vuodessa selvästi laskenut.

Tämä näkyy vaikeutena lukea pitkiä tekstejä tai kirjoittaa lyhempiäkin tekstejä. Lukutaito on eriytynyt tyttöjen ja poikien välillä. Lukuinto koulun ulkopuolella on merkittävä vedenjakaja. Entistä harvempi nuori kantaa kirjastosta kotiin kassillisen kirjoja ja lukee ne viikossa.

Entä jos kyse on motivaatiosta – halusta oppia? Jos asia ei kiinnosta, jäävät tuloksetkin heikoiksi. Asian kiinnostavuus ja oivallus oppimisen merkityksestä kannustavat opiskelemaan.

Muistan kokemuksen Ugandasta. Kirkkojen ylläpitämällä Aids-orpojen leirillä into oppimiseen oli valtava. Sitä eivät haitanneet alkeellinen luokkatila tai puutteelliset välineet. Oppimaan kannusti tietoisuus, että lapsen opiskelu oli avain koko perheen tulevaisuuteen.

Kirkot ovat lähes kahden tuhannen vuoden ajan perustaneet kouluja ja yliopistoja. Kirjauskonnon perusteiden oppiminen edellytti luku- ja kielitaitoa.

Sittemmin kiinnostus on kohdistunut Jumalan luoman maailman ja yhteiskuntien toimivuuteen. Pontimena oppimiseen on ollut maailman ymmärtäminen ja valmistuminen eri tehtäviin yhteiseksi parhaaksi.

Oppimisen ja työrauhan ongelmat Suomessa ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun uskonnon salliminen kouluissa on vähentynyt. Näillä asioilla ei välttämättä ole korrelaatiota. Joka tapauksessa usko on myös lapselle turvatekijä ja toivon tuoja.

Monissa maissa kirkkojen kouluja on perustettu vaihtoehdoiksi yleisten koulujen ideologisille korostuksille. Paremmat oppimistulokset, työrauha ja arvot toimivat kilpailutekijöinä.

Englannissa kirkon kouluihin on usein enemmän halukkaita kuin oppilaita voidaan ottaa. Saksassa vanhojen luostarien tilalle perustetuissa Maulbronnin ja Blaubeurenin lukioissa opitaan hepreaa, kreikkaa ja latinaa.

Yhdysvalloissa klassiseen kristilliseen koulutukseen perustuvat lukiot ovat yleistyneet 1960-luvulta lähtien vastareaktiona progressiiviselle ideologialle. Ne ovat menestyneet oppimisvertailuissa keskimääräistä paremmin.

Nyt myös Suomessa on perustettu yhdistys kyseistä metodia seuraavan lukion perustamiseksi.

Itse kannatan suomalaista tasa-arvoista ja yhtenäistä koulujärjestelmää. Samalla näen, että uskonnolle kielteinen ilmapiiri kouluissa sekä oppimisen ongelmat luovat painetta kristillisten koulujen perustamiselle.