Ukrainan sodassa on kyse entisen suurvallan joutsenlaulusta

Ukrainan sotaa on käyty yli kaksi vuotta. Kuvaa Venäjän sodankäynnistä on päivitetty. Teknisen kärjen ja nopean sodan sijaan Venäjä käy perinteistä kulutussotaa laajalla reservillä ja vanhalla kalustolla.

Venäjä on osoittanut sietävänsä hyvin tappioita, toisin sanoen ihmishengillä ei ole samaa arvoa kuin lännessä. Sitkeys tappioiden sietämisessä ennakoi sodan voivan kestää pitkään.

Venäjän arvaamattomuus yhdistettynä ydinasepelotteeseen saa monet maat varovaisiksi Venäjän vastaisissa toimissa. Nyt kuitenkin tulee antaa kaikki tarvittava apu Ukrainan puolustustaistelun tukemiseksi.

Venäjän sodassa on kyse entisen suurvallan joutsenlaulusta. Yhdysvallat näyttää keskittyvän Kiinaan kun Venäjästä ei ole sille vastusta. Venäjä taas on monin tavoin riippuvainen Kiinan aseavusta.

Voidaan kysyä, miksi 500 miljoonan asukkaan rikas Eurooppa ei saa 144 miljoonan asukkaan taantuvaa Venäjää kuriin. Kyse on itsevaltaisen maan ja demokraattisten maiden eroista. Venäjä tavoittelee mennyttä suurvalta-asemaansa perustellen sitä kansallisilla myyteillä ja vaikuttamalla kansaan väärällä tiedolla median kautta.

Suomi on jo osaltaan mukana sodassa avustaessaan Ukrainaa. Venäjä suhtautuu Suomeen vihamielisenä valtiona ja kohdistaa Suomea vastaan verkkohyökkäyksiä sekä pyrkii synnyttämään sisäisiä ristiriitoja.

Poikkeusaikoina tarvitaan poikkeuksellisen paljon toivoa ja yhtenäisyyttä. Tämä koskee myös kirkkoa, jossa on sisäisiä erimielisyyksiä. Siksi on päästävä pois hälytysmielialasta sekä suuntauduttava kylmään harkintaan ja itseluottamukseen.

Venäjä käyttää hyväksi läntisiä arvoja työntämällä pehmeään kohtaan, mistä tulee turvallisuusriski. Tällainen on välineellistetty maahantulo. Läntisten maiden on ihmisoikeussopimusten vuoksi vaikea käännyttää pakolaisia rajalta. Venäjä hyödyntää tämän pehmeän kohdan pyrkien aiheuttamaan häiriötä ja eripuraa.

Niin kutsuttu käännytyslaki on aiheuttanut laajaa keskustelua ihmisoikeuksien ja turvallisuuden näkökulmista, kumpaa tulisi painotta. Tämä on esimerkkinä kulttuuristen ja uskonnollisten välineiden käytöstä yhteiskuntien polarisoimiseksi.

Äsken vietetty Mannerheimin 157. syntymäpäivä 4.6. muistuttaa hänen tunnuslauseestaan: ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta.”

Sotilaspapit vahvistavat Nato-maissa joukkojen henkistä kriisinkestävyyttä ja eettistä toimintakykyä. Missä on kuoleman todellisuus, siellä on myös kysymys Jumalasta ja elämän tarkoituksesta.

Jotkut Raamatun kohdat ovat toimineet rohkaisijoina, kuten: Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa (Room 12:8).

Kirjoittaja on kenttäpiispa evp. ja Keski-Lahden vs. kirkkoherra.