Kitee tunnetaan erityisesti pesäpallosta, pontikasta ja Nighwish-yhtyeestä. Pontikan laillinen valmistus loppui kaupungissa vuonna 2016, mutta kaksi jälkimmäistä porskuttaa.
Kitee on pelannut miesten pääsarjassa pesäpalloa vuodesta 1978 lähtien. Kiteen Pallon nimellä joukkue on voittanut kolme Suomen mestaruutta, kolme SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin.
Edellinen SM-kulta ja samalla viimeisin mitali voitettiin 2005. Nyt Kiteellä janotaan nousua keskikastista takaisin kärkiseuraksi.
”Haluamme palauttaa Kipan huipulle. Kaikki tekeminen tähtää siihen, mutta projekti ei ole helppo ja nopea”, Kipan varapuheenjohtaja Sami Mielonen muistuttaa.
Kitee käynnisti uudistusprojektin 3,5 vuotta sitten, ja tällöin entiset menestysvuosien pelaajat Pasi ja Mikko Varonen, Pentti Lipsanen, Jarno Kaksonen sekä Mielonen lähtivät mukaan seuran taustalle.
Viime syksynä Keski-Karjalaan tuli jobin postia, kun kiteeläislähtöiset tähtipelaajat Elmeri Purmonen ja Hannes Pekkinen siirtyvät Sotkamoon.
”Turha valehdella, menetys on iso. Pyrimme tekemään hommat niin, että he haluavat tulla tänne takaisin jonakin päivänä”, Sami Mielonen painottaa.
Kiteen Pallo on solminut seuralegenda Sami Partasen kanssa vuodet 2024–2026 kattavan pelinjohtajasopimuksen.
”Eko” Partasen pitkä sopimus palauttaa uskottavuutta kiteeläiseen pesäpalloon, koska miehen vaatimustaso itseään ja joukkuetta kohtaan on taatusti tapissa.
Juho Kaikko kantaa vielä tänä kesänä pelinjohtajana päävastuun superpesisjoukkueesta. Partanen toimii valmennuksen apuna ja johtaa Kipan B- ja C-juniorijoukkueiden peliä.
Kiteen Pallon voimavarana Sami Partanen näkee jatkossakin vahvan ulkopelin. Hän ei usko robottimaiseen suorittamiseen.
”Itse sain paljon arvostusta siitä, minkälainen olin pelaajapersoonana. Pyrin tuomaan joukkueeseen ilmapiirin, että kentällä uskalletaan onnistua ja näyttää tunteita.”
Vajaan 10 000 asukkaan Kitee on pieni paikkakunta, ja Sami Partanen haluaa, että superpesispelaajat ovat jatkossa entistä tiiviimpi osa kylää ja yhteisöä. Omiin kasvatteihin satsaaminen on arvovalinta.
Kiteen ja Vimpelin kaltaisten pienten ja perinteisten pesispaikkakuntien vahvuutena hän näkee talkoohengen.
”Esimerkiksi Tampereella kaikki ottelutapahtuman toimihenkilöt ovat palkollisia. Meillä on vielä hulluja, jotka haluavat panostaa tähän lajiin. Kitee elää ja hengittää pesäpallosta.”
Vahva junioritoiminta on avain Kiteen Pallon menestykseen. Sami Mielonen iloitsee, että pesäpallon suosio harrastuksena on kääntynyt taas nousuun.
Kipalla on joukkueet kaikissa juniori-ikäluokissa g-pojista b-poikiin. Lisäksi tytöissä Kitee saa kasaan joukkueet kaikissa ikäluokissa lukuun ottamatta b- ja g-junioreita.
”Naisten edustusjoukkue nousi suomisarjaan viime vuonna. Fakta on se, että tyttöpuolella Kiteen tehtävä on toimia kasvattajaseurana”, Mielonen sanoo.
Kiteellä syntyy vuosittain noin 60 lasta, joten iso prosentti heistä pitäisi saada innostumaan pesiksestä. Muut lajit eivät kuitenkaan uhkaa pesäpallon mahtiasemaa, vaikka talvilajit ovat nosteessa.
Partasen kaikki kolme lasta pelaavat myös pesäpalloa Kiteellä. Kahta vanhinta poikaa hän valmentaa ensi kaudella.
”Omia poikia ei voi ainakaan suosia. Heiltä pystyy vaatimaan muita enemmän, koska tuntee lapset ja tietää tason.”
Itse sain paljon arvostusta siitä, minkälainen olin pelaajapersoonana. Pyrin tuomaan joukkueeseen sellaisen ilmapiirin, että kentällä uskalletaan onnistua ja näyttää tunteita.
Sami Partanen
Kiteen Rantakentälle on tehty laaja remontti viime vuosien aikana. Uusitulla stadionilla on muun muassa katetut katsomot, kiinteät kioskit, fanituotemyymälät sekä aitio yritysvieraille.
Mielonen on kiitollinen kaupungille miljoonaluokan satsauksesta.
”Ihmisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua. Valitettavasti peli itsessään tuo paikalle enää vain tosifanit, joten otteluista pitää tehdä tapahtumia”, hän sanoo.
Kiteen ylpeys Nightwish esiintyy myös uusitulla pesäpallostadionilla kesäkuussa ja bändi on seuran pääyhteistyökumppani.
Kiteen Pallon kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli viime kaudella vajaat 1 200 katsojaa, mikä on edelleen hyvällä tasolla.
”Mökkiläiset pitävät yleisömäärää pinnalla. Tämä meidän kylä ukkoutuu ja mummoutuu. Kun aloitin urani, runkosarjaotteluissa saattoi olla 4 500 ihmistä”, Sami Partanen kertoo.
Maakuntakeskus Joensuun nousu superpesiksen kärkiseuraksi on verottanut Kiteeltä sekä yleisöä että yhteistyökumppaneita.
Toisaalta Pohjois-Karjalan paikallispelit tuovat väkeä katsomoihin ja tunnetta kentälle.
Kiteen tavoitteena on ajaa tulevina kausina Joensuun ohitse. Suomen mestaruus on Sami Partaselle selkeä kiinnekohta.
”Kiteellä on kasvanut jo yksi sukupolvi, joka ei muista edellistä vuoden 2005 mestaruutta. Menestys kyllä ryöpsäyttää uuden pesisbuumin kylälle ja katsomoon saadaan hurmosta.”
