Sopimuspalokunta on maaseudulla usein ensimmäisenä auttamassa, kun rintakipu yllättää

Pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa viime vuonna noin 100 700. Hälytystehtävistä toiseksi yleisimpiä olivat terveystoimeen kuuluvat ensivastetehtävät, joita oli viime vuonna kaikkiaan 16 904. Eniten ensivasteyksikköjä työllistävät rintakivut, sairaskohtaukset ja erilaiset onnettomuudet.

Ensivasteella tarkoitetaan lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä, joka tavoittaa loukkaantuneen tai sairastuneen potilaan ennen varsinaista ensihoidon ambulanssia. Ensivastetoiminnalla pyritään nopeuttamaan hoidon aloittamista. Ensivasteen hälytysryhmissä jopa 20–30 prosentilla voi olla terveydenhuollon ammattitutkinto.

Ensivasteyksikkö välittää ensihoidolle tilannetietoa potilaan kunnosta. Ensivasteen antama psykososiaalinen tuki ja potilaiden ja omaisten rauhoittaminen ovat myös suuri osa potilaan kohtaamista. Pääsääntöisesti ensivaste työskentelee ilman erityisiä lääkehoito-oikeuksia.

Ensivasteyksikkö välittää ensihoidolle tilannetietoa potilaan kunnosta. Varsinainen ensihoitoyksikkö eli ambulanssi kuljettaa potilaan sairaalaan.  Kuva: Pekka Fali

"Joissain kunnissa ei välttämättä ole yöaikaan ambulanssia ollenkaan, vaan tarvittaessa kohteeseen hälytetään ensivasteyksikkö siksi aikaa, kunnes ensihoidon ammattilaiset saapuvat jostakin kauempaa", kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Niko Ara.

"Ensivastetehtävään osallistuva ei siis välttämättä ole terveysalan ammattilainen. Henkilön tulee kuitenkin olla vähintään 18-vuotias, ja hänen tulee olla käynyt Pelastusopiston sopimushenkilöstön opetussuunnitelman mukaiset kurssit eli vähintään palokuntien ensiapukurssi ja ensivastekurssi", Niko Ara sanoo.

Jos ensivaste tulee ammattipalokunnasta, heillä on käytössä ammattitasoinen varustus ja osaaminen. Jotta sopimuspalokunta voidaan hälyttää ensivastetehtäviin, pitää heillä olla ensivastetoiminnasta sopimus paikallisen hyvinvointialueen kanssa, tarvittava välineistö ja tarpeeksi koulutettua väkeä.

"Sopimuksessa määritellään se taso, mitä ensivaste voi tehdä ja millainen varustus sillä pitää olla. Monelle tulee yllätyksenä, että ensimmäisenä pihaan voi tulla iso paloauto", kertoo pelastuspäällikkö Kari Alanko Pirkanmaan pelastuslaitoksesta.

Pääsääntöisesti ensivaste työskentelee ilman lääkehoito-oikeuksia. Lisähappea, nitrosuihkeita ja potilaan omia lääkkeitä on lupa annostella. Käytänteet kuitenkin vaihtelevat alueittain. Kuva: Johannes Tervo

Hätäkeskus voi hälyttää ensivasteyksikkönä toimivan paloauton ensihoitotehtävään silloin, kun se tavoittaa hätätilapotilaan ambulanssia nopeammin. Kullaan VPK:n ensivastetoiminnan vastuuhenkilö Sakari Aalto on kuitenkin huolissaan siitä, toimiiko järjestelmä aina näin. Hänen mukaansa potilasta lähinnä olevaa yksikköä ei aina hyödynnetä.

"Esimerkiksi Jämijärvellä tapahtui juhannusviikolla kolari, johon ei tietojeni mukaan hälytetty lähintä yksikköä eli Jämijärven ensivasteyksikköä. Onnettomuuspaikka oli noin neljän kilometrin päässä Jämijärven paloasemalta. Varsinaiset ambulanssit tulivat Kankaanpäästä, johon etäisyys oli noin 25 kilometriä", Sakari Aalto kritisoi.

"Sopimuspalokuntien ensivastevalmiutta ei mielestäni nykyisin hyödynnetä riittävästi. Ensivaste jää vuodesta toiseen vähäiselle huomiolle niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin pelastustoimessa", Aalto harmittelee.

"Hyvinvointialueelle kuuluvat pelastuslaitokset toimittavat hätäkeskuslaitoksiin niin sanotut vastelistat, joissa on kuvattuna, mitä yksiköitä voidaan hälyttää eri hälytyksiin. Hätäkeskuslaitoksen Erica-hälytysjärjestelmä hälyttää näiden perusteella nopeimmin kohteen tavoittavan ja tarkoituksenmukaisen yksikön", Niko Ara vastaa.

"Hätäkeskukseen ilmoitetut yksiköt ja niiden ominaisuudet on oltava ajan tasalla ja käyttäjien on osattava statustaa yksikkönsä oikein, jotta Erica toimii tehokkaasti. Vuoropuhelua pitää olla pelastuslaitoksen, hyvinvointialueen ja sopimuspalokuntien edustajien välillä, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua ja aidosti kehittää toimintaa", Niko Ara toteaa.