

Voiko säynävän kesyttää ruokkimalla sitä laiturilta? Miten karhu saa unen päästä kiinni? Jos käki puhuu käkeä ja varpunen varpusta, ymmärtävätkö ne toisiaan?
Lasten luontoillassa kuullaan usein oivaltavia kysymyksiä, kertoo Luontoillan kasviasiantuntija Henry Väre.
”Lapsilla ei ole valmiita mielikuvia ja ennakkokäsityksiä asioista. Kysymykset ovat minullakin tosi hauskoja. Vaikkapa, että miksi kotimaisesta vaahterasta ei kerätä sokeria.”
Lasten luontoillan kysymykset ovat juontaja Minna Pyyköstä parhaimmillaan aika paljon vaikeampia kuin aikuisten. ”Aikuisetkin tosi mielellään kuuntelevat, että mitähän ihmettä nuo keksivät vastata tuohon kysymykseen.”
Luontoilta tuli Yle Radio Suomessa vuosia keskiviikkoiltaisin, mutta tämän vuoden alusta se muutti tiistai-iltaan.
Lasten luontoilta tulee kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja joulukuussa.
Muina kuukausina aikuiset pääsevät kysymään Suomen luonnonvaraisista kasveista ja eläimistä.
Luontoilta tuli Yle Radio Suomessa vuosia keskiviikkoiltaisin, mutta tämän vuoden alusta se muutti tiistai-iltaan. Tammi–maaliskuussa Luontoilta on tavoittanut keskimäärin 252 000 yli 9-vuotiasta kuuntelijaa.
Nykyiset asiantuntijat aloittivat ohjelmassa vuonna 2008. Heidi Kinnusen vastuulla ovat nisäkäskysymykset, Jaakko Kullberg vastaa hyönteisaiheisiin, Juha Laaksonen kertoo linnuista, Ari Saura kaloista, matelijoista ja sammakkoeläimistä ja Henry Väre kasveista.
Luontotoimittaja Minna Pyykkö aloitti juontajana viisi vuotta sitten, kun Pirkka-Pekka Petelius lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi. Sitä ennen ohjelmaa juonsi Veikko Neuvonen vuodesta 1975 lähtien.
Luontoilta täyttää siis ensi vuonna pyöreät 50 vuotta.
Suomalaiset ovat tosi kiinnostuneita luonnosta, sanoo Pyykkö.
”Monet ihmiset suhtautuvat lähiluontoon lämmöllä. Edellisessä ohjelmassa oli mies, jonka pihalla oli muurahaiskeko. Hän oli tosi pahoillaan, kun muurahaiset olivat muuttaneet pois, vaikka hän oli suuri muurahaisten ystävä.”
Välillä soittaja kertoo esimerkiksi lapsuuden muistoistaan – seuraava soittaja taas selostaa, mitä näkee juuri sillä hetkellä.
”Siinä on sellainen yllätyksen fiilis koko ajan: ikinä ei tiedä minkälainen soitto ja minkälainen tarina siellä on tulossa”, kertoo Pyykkö.
Viime vuosina kuivuus on ollut toistuva teema.
Väreen mukaan ihmisiä askarruttavat asiat, joita he itse havainnoivat luonnossa kulkiessaan.
”Kasveista kysytään usein erikoisuuksista. Poikkeavat kukkien värit kiinnostavat ihmisiä vuodesta toiseen.”
Viime vuosina kuivuus on ollut toistuva teema. ”Jos kasveja kuivuu ja kuolee, se herättää huomioita ja myöskin huolta.”

Linnuista tulee Luontoiltaan eniten kysymyksiä.
Kasvikysymyksiä alkaa sadella keväällä. Syksyllä Väre vastaa sienikysymyksiin.
Sienten tunnistaminen puhelinsoiton perusteella on erittäin hankalaa. ”Sienten kanssa saa olla kovin varovainen. Meillä on kuitenkin jokunen myrkyllinen tai pahanmakuinen sieni.”
Luontoiltaan voi lähettää kuvia sähköpostilla. Kuvallisia kysymyksiä on muutama lähetystä kohti. Asiantuntijat tietävät ne ennakkoon. Suurin osa kysymyksistä tulee vasta sillä hetkellä, kun asiantuntijat ovat kokoontuneet studioon.
Mummot tietävät luonnosta ja kasveista kaikkein eniten.
Maaseudun asukkaat tietävät Väreen mukaan kasveista paljon paremmin kuin kaupunkilaiset. Mummot tietävät luonnosta ja kasveista kaikkein eniten.
”Naiset ovat aina olleet kytköksissä hyötykasvien kasvattamiseen, maataloudessa tai palstoilla.”
Kaupungissa varttuneiden nykynuorten yhteys luontoon puolestaan on Väreestä kaikkein heikoin.
Yle Radio Suomi, Yle Areena kerran kuussa tiistaisin klo 18.02, seuraavan kerran 18. kesäkuuta