• Luontoillan vaikeimmat kysymykset tulevat lapsilta – luonnosta ja kasveista tietävät eniten mummot

    Mummot ja maaseudulla asuvat tietävät kasveista kaikkein eniten, kertoo Luontoillan kasviasiantuntija Henry Väre. Suomen luontoa käsittelevä radio-ohjelma täyttää ensi vuonna 50 vuotta.
    Tilaajalle
    Luontoilta. Kuvassa vasemmalta Ari Saura, Henry Väre, Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.
    Luontoilta. Kuvassa vasemmalta Ari Saura, Henry Väre, Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.  Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
    Lukemisto|Radio ja TV
    18.6.202416:45
    Paula Liesmäki

    Voiko säynävän kesyttää ruokkimalla sitä laiturilta? Miten karhu saa unen päästä kiinni? Jos käki puhuu käkeä ja varpunen varpusta, ymmärtävätkö ne toisiaan?

    Lasten luontoillassa kuullaan usein oivaltavia kysymyksiä, kertoo Luontoillan kasviasiantuntija Henry Väre.

    ”Lapsilla ei ole valmiita mielikuvia ja ennakkokäsityksiä asioista. Kysymykset ovat minullakin tosi hauskoja. Vaikkapa, että miksi kotimaisesta vaahterasta ei kerätä sokeria.”

    Lasten luontoillan kysymykset ovat juontaja Minna Pyyköstä parhaimmillaan aika paljon vaikeampia kuin aikuisten. ”Aikuisetkin tosi mielellään kuuntelevat, että mitähän ihmettä nuo keksivät vastata tuohon kysymykseen.”

    Luontoilta tuli Yle Radio Suomessa vuosia keskiviikkoiltaisin, mutta tämän vuoden alusta se muutti tiistai-iltaan.

    Lasten luontoilta tulee kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja joulukuussa.

    Muina kuukausina aikuiset pääsevät kysymään Suomen luonnonvaraisista kasveista ja eläimistä.

    Luontoilta tuli Yle Radio Suomessa vuosia keskiviikkoiltaisin, mutta tämän vuoden alusta se muutti tiistai-iltaan. Tammi–maaliskuussa Luontoilta on tavoittanut keskimäärin 252 000 yli 9-vuotiasta kuuntelijaa.

    Nykyiset asiantuntijat aloittivat ohjelmassa vuonna 2008. Heidi Kinnusen vastuulla ovat nisäkäskysymykset, Jaakko Kullberg vastaa hyönteisaiheisiin, Juha Laaksonen kertoo linnuista, Ari Saura kaloista, matelijoista ja sammakkoeläimistä ja Henry Väre kasveista.

    Luontotoimittaja Minna Pyykkö aloitti juontajana viisi vuotta sitten, kun Pirkka-Pekka Petelius lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi. Sitä ennen ohjelmaa juonsi Veikko Neuvonen vuodesta 1975 lähtien.

    Luontoilta täyttää siis ensi vuonna pyöreät 50 vuotta.

    Ihmiset suhtautuvat lähiluontoon lämmöllä, kertoo Minna Pyykkö.
    Ihmiset suhtautuvat lähiluontoon lämmöllä, kertoo Minna Pyykkö.  Kuva: Kari Salonen

    Suomalaiset ovat tosi kiinnostuneita luonnosta, sanoo Pyykkö.

    ”Monet ihmiset suhtautuvat lähiluontoon lämmöllä. Edellisessä ohjelmassa oli mies, jonka pihalla oli muurahaiskeko. Hän oli tosi pahoillaan, kun muurahaiset olivat muuttaneet pois, vaikka hän oli suuri muurahaisten ystävä.”

    Välillä soittaja kertoo esimerkiksi lapsuuden muistoistaan – seuraava soittaja taas selostaa, mitä näkee juuri sillä hetkellä.

    ”Siinä on sellainen yllätyksen fiilis koko ajan: ikinä ei tiedä minkälainen soitto ja minkälainen tarina siellä on tulossa”, kertoo Pyykkö.

    Viime vuosina kuivuus on ollut toistuva teema.

    Väreen mukaan ihmisiä askarruttavat asiat, joita he itse havainnoivat luonnossa kulkiessaan.

    ”Kasveista kysytään usein erikoisuuksista. Poikkeavat kukkien värit kiinnostavat ihmisiä vuodesta toiseen.”

    Viime vuosina kuivuus on ollut toistuva teema. ”Jos kasveja kuivuu ja kuolee, se herättää huomioita ja myöskin huolta.”

    Kasvikysymyksiä alkaa sadella Luontoiltaan keväällä. Henry Väreen mukaan ihmisiä askarruttavat asiat, joita he itse havainnoivat luonnossa kulkiessaan.
    Kasvikysymyksiä alkaa sadella Luontoiltaan keväällä. Henry Väreen mukaan ihmisiä askarruttavat asiat, joita he itse havainnoivat luonnossa kulkiessaan. Kuva: Kari Salonen

    Linnuista tulee Luontoiltaan eniten kysymyksiä.

    Kasvikysymyksiä alkaa sadella keväällä. Syksyllä Väre vastaa sienikysymyksiin.

    Sienten tunnistaminen puhelinsoiton perusteella on erittäin hankalaa. ”Sienten kanssa saa olla kovin varovainen. Meillä on kuitenkin jokunen myrkyllinen tai pahanmakuinen sieni.”

    Luontoiltaan voi lähettää kuvia sähköpostilla. Kuvallisia kysymyksiä on muutama lähetystä kohti. Asiantuntijat tietävät ne ennakkoon. Suurin osa kysymyksistä tulee vasta sillä hetkellä, kun asiantuntijat ovat kokoontuneet studioon.

    Mummot tietävät luonnosta ja kasveista kaikkein eniten.

    Maaseudun asukkaat tietävät Väreen mukaan kasveista paljon paremmin kuin kaupunkilaiset. Mummot tietävät luonnosta ja kasveista kaikkein eniten.

    ”Naiset ovat aina olleet kytköksissä hyötykasvien kasvattamiseen, maataloudessa tai palstoilla.”

    Kaupungissa varttuneiden nykynuorten yhteys luontoon puolestaan on Väreestä kaikkein heikoin.

    Yle Radio Suomi, Yle Areena kerran kuussa tiistaisin klo 18.02, seuraavan kerran 18. kesäkuuta

    Luontotoimittaja Minna Pyykkö aloitti juontajana viisi vuotta sitten, kun Pirkka-Pekka Petelius lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi. Sitä ennen Luontoiltaa juonsi Veikko Neuvonen vuodesta 1975 lähtien.
    Luontotoimittaja Minna Pyykkö aloitti juontajana viisi vuotta sitten, kun Pirkka-Pekka Petelius lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi. Sitä ennen Luontoiltaa juonsi Veikko Neuvonen vuodesta 1975 lähtien. Kuva: Ilmari Fabritius/Yle
    Lisää aiheesta
    • Metsävisaan on vuodesta 1982 lähtien osallistunut jo peräti 1,1 miljoonaa yläkoululaista.

      Koulutus | Metsävisan finaali tuo vuosittain yhteen lupaavimmat metsäalan osaajat ympäri Suomen – ”Metsä yhdistää meitä kaikkia”

      Tilaajalle
    • Pekka Muuttomaa viettää suurimman osan ajastaan metsässä joko metsätöissä tai lintuharrastuksensa parissa.

      Eläimet ja kasvit | Pekka Muuttomaa elvyttää pöllökantoja sitkeästi: ”Pesivän linnun löytäminen pöntöstä on juhlan paikka”

    • Aurinkoisina kevätpäivinä kekomuurahaiset kerääntyvät tiiviiseen läjään kerätäkseen auringon lämpöä. Kuvassa näkyvät valkoiset kasat ovat muurahaisen munia, jotka yleensä ovat keon sisällä. Munia suurempia toukkakoteloita kutsutaan usein virheellisesti ”muurahaisenmuniksi”.

      Eläimet ja kasvit | Kekomuurahainen on metsän avainlaji – joukkovoimalla ja kemiallisella viestinnällä se ratkaisee matematiikan klassikko-ongelman

      Tilaajalle
    • Katja Bargum & Jenny Lucander: Muurahaisten ennätyskirja. Suomennos: Veera Antsalo. 40 sivua. Teos.

      Kirjallisuus | Muurahaiset voivat olla oikeita maajusseja: ne viljelevät pesissään sieniä, lannoittavat niitä ja lääkitsevät taudin iskiessä

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi