

MT Livessä vieraillut Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Asikaisen mukaan tappamisen etiikka muuttuu sotatilanteessa.
”Normaalioloissa tappaminen on kaiken moraalin ja eettisten sääntöjen vastainen teko, mutta sodassa yhtälö monimutkaistuu”, hän tuumaa.
Varusmiehille sodan etiikasta kerrotaan sotilaspastorin ja kantahenkilökunnan oppitunneilla. Asikaisesta onkin luontaista, että tappamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä herää nuorilla varusmiespalveluksen alussa.
”Yhdessä pohditaan, milloin tappaminen on oikeutettua.”
”Yhdessä pohditaan, milloin tappaminen on oikeutettua ja pystyisinkö itse tositilanteessa siihen.”
Kenttäpiispan mukaan Natoon liittyminen ei ole juurikaan heijastunut sotilaspastorien työhön. Yhteistyötä nykyisten Nato-kumppanien kanssa on tehty aiemminkin, ja nyt sitä tehdään entistä aktiivisemmin myös hengellisissä asioissa.
”Esimerkiksi viime viikolla mietimme pohjoismaalaisten kumppaniemme kanssa, miten tukisimme taistelussa sotilaiden jaksamista”, Asikainen kertoo.

Tiedossa ei ole toistaiseksi Naton kautta uusia komennuksia sotilaspastoreille, mutta esimerkiksi Libanonissa palvelee parhaillaan yksi sotilaspastori joukkonsa mukana.
”Nato-maissa on vastaavat sotilaspastorijärjestelmät Turkkia lukuun ottamatta”, Asikainen kuvaa.
Natoon liittyminen ei suoraan hänen mielestään lisännyt keskustelua sotilaan etiikasta, vaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti teeman puheisiin.
”Sen jälkeen sotilaan niin sanotut suuret kysymykset nousivat esille boldattuina.”
Tyttöjen ja poikien arvoissa on havaittu tutkimuksissa erkaantumista, minkä Asikainen osittain allekirjoittaa.
”Uskonnollisuus tuntuu kyllä olevan nousussa poikien keskuudessa, mikä heijastuu myös palveluksessa myönteisenä suhtautumisena uskonnollisuuteen.”
Arvionsa tueksi kenttäpiispa kertoo kuulleensa sotilaspastoreiltaan, että esimerkiksi maastoehtoollisiin on parin viime vuoden aikana osallistunut enemmän varusmiehiä.
”Uskonnollisuus tuntuu kyllä olevan nousussa poikien keskuudessa.”
Nuorten miesten kiinnostumisen hengellisistä asioista Asikainen toivoo heijastuvan myös laajemmin evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan uusien ja mukaan aktivoituvien jäsenten kautta.
”Kirkolliskokouksessa olen ilokseni saanut huomata, kuinka aktiivisia nuorten vaikuttajaryhmät ovat”, hän iloitsee.
Asikaisen mukaan perinteiset kristilliset juhlapyhät ja jumalanpalvelukset ovat korostuneet nuorten syissä tulla kirkon toimintaan mukaan.
”Kyllähän se aika perinteiseltä kuulostaa”, hän naurahtaa.

Asikainen näkee varusmiesten jaksamisessa palveluksen aikana kehitettävää, jossa keskiössä on hänestä varuskunnissa toimivat ”kolminaisuudet”.
”Sotilaspapit, sosiaalikuraattorit sekä varuskuntasairaalat tekevät tiivistä yhteistyötä varusmiesten auttamiseksi, kantahenkilökunnan tukea unohtamatta.”
Varusmiesten jaksamisen edistämisessä tärkeintä ovat hänestä asiallinen kohtelu sekä oman joukon hitsaantuminen yhteen.
”Tupakaverien tuki oli kyselyiden perusteella suurin varusmiesten jaksamiseen vaikuttava asia, mutta toisena tulikin jo sotilaskotitoiminta. Arvostan suuresti Sotilaskotiliiton tekemää arvokasta työtä varusmiesten hyvinvoinnin eteen”, kenttäpiispa kiittelee.
”Siellä on parisuhteeseen, omaan talouteen sekä armeijan ja siviilielämän yhteensovittamiseen liittyviä haasteita.”
Varusmiehiä kuormittavat asiat ovat puolestaan hyvin tavallisia.
”Siellä on parisuhteeseen, omaan talouteen sekä armeijan ja siviilielämän yhteensovittamiseen liittyviä haasteita”, Asikainen mainitsee.
Kenttäpiispa muistuttaa sotilaspappien olevan jokaisen palvelustaan suorittavan käytettävissä vakaumusta katsomatta, minkä lisäksi pappeja koskee laissakin määritelty vaitiolovelvollisuus.
”Luottamus on keskeistä, kun puhutaan itselle haastavista asioista.”