Verkkoneuloskerrastot ovat olleet asiakkaiden suosikkeja jo vuosikymmeniä. Design on kuitenkin uudistunut. Kuva: Timo Heikkala
Kärsämäellä valmistuu verkkopaitoja, joita erähenkiset asiakkaat rakastavat jopa Etelä-Koreassa
Finnsvalan tarina alkoi sota-aikana, jolloin oman kylän miehille valmistettiin vaatteita armeijan jämäkankaista. Nyt teknisiä kerrastoja himoitaan Etelä-Koreassa asti.TilaajalleKärsämäki
Monivaiheompelija Aino Korkatti on aloittanut työt Svalan tehtaalla jo vuonna 1979. ”Nyt saa tehdä koko paidan”, hän iloitsee. Aiemmin yhtä työvaihetta tehtiin urakkana. Kuva: Timo HeikkalaVerkkopaidasta tulee monille ensimmäisenä mieleen Uuno Turhapuro. Kärsämäellä valmistetaan kuitenkin ylpeänä verkkoneulospaitoja ja -housuja, joiden mainostetaan olevan maailman paras tekninen kerrasto.
”Se on hopeaionisoitua polypropyleeniä”, Finnsvala oy:n markkinoinnista ja viennistä vastaava Kimmo Aakko kertoo hypistellessään kangasta. Vaatteen idea on siirtää kosteus iholta. Antibakteerisen käsittelyn ansiosta vaate ei ala haista.
Toinen päätuote on kaksikerroksinen merinovilla-alusasu. Svala of Finland -tuotemerkillä nykyisin myytävät kerrastot ovat erityisesti metsästäjien, kalastajien ja moottorikelkkailijoiden mieleen.
Yritysasiakkaisiin kuuluu esimerkiksi lihatalo Atria, joka tarjoaa kylmätyötä tekeville työntekijöilleen merinovillakerrastot ja fleece-takit.
Verkkoneulos on hopeaionisoitua polypropyleeniä. Kuva: Timo HeikkalaPerinteikäs perheyritys vaihtoi omistajaa kymmenen vuotta sitten, kun eläkeikää lähestyvät Kyösti ja Raija Svala halusivat siirtyä sivuun, mutta jatkajaa ei ollut omasta takaa.
Kimmo ja hänen vaimonsa Onerva Aakko olivat vuonna 2011 muuttaneet takaisin Onervan kotiseudulle Kärsämäelle. Pariskunta oli vuosia asunut Etelä-Suomessa, mutta kun heidän kaksi lastaan lähestyivät kouluikää, paluumuutto alkoi houkuttaa.
”Minulle tuli Espoossa pakokauhu”, Onerva naurahtaa.
Kimmo on kotoisin Kärsämäen naapurista Haapavedeltä.
Aakot ostivat talon Svalan perheen naapurista, mutta yritystoiminnasta luopuminen ei tullut puheeksi ennen kuin Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihakista ehdotettiin yrityksen ostamista vuonna 2014.
Finnsvalan toimitusjohtaja Onerva Aakko on kärsämäkeläinen paluumuuttaja. Kuva: Timo HeikkalaTekstiilialalla uraa luonut Onerva Aakko mietti asiaa yön yli ja päätti ostaa firman.
”Hetkeäkään ei ole kaduttanut”, toimitusjohtaja toteaa, vaikka kokemusta yrittäjyydestä ei tätä ennen ollut.
Aakolle jäi kaksi ompelijaa. Ensi töikseen hän alkoi haalia lisää työntekijöitä.
”Aluksi minulla oli kaikki maailman tehtävät lumenluonnista laskutukseen.”
”Aluksi minulla oli kaikki maailman tehtävät lumenluonnista laskutukseen.” Onerva Aakko
Kymmenessä vuodessa liikevaihto on kuusinkertaistunut.
Finnsvala oy
Elli ja Paavo Svala perustivat vuonna 1955 Kärsämäen Trikoon, joka valmisti muun muassa alusasuja ja Suomi-verkkareita.
70–80-luvulla yritys työllisti toistasataa henkilöä ja johtoon siirtyi Ellin ja Paavon poika Kyösti Svala. Yrityksen nimeksi tuli Finnsvala.
90-luvulla lama kuritti puuvillakerrastojen kysyntää ja yritys alkoi erikoistua teknisiin alusasuihin.
Vuonna 2015 yrityksen osti Onerva Aakko, joka toimii edelleen toimitusjohtajana ja pääomistajana.
Työllistää 17 henkilöä. Vaatteet valmistetaan vuonna 2018 valmistuneella tehtaalla Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäellä.
Liikevaihto tällä tilikaudella on noin kaksi miljoonaa euroa.
Vie tuotteitaan noin kymmeneen maahan. Viennin osuus koko tuotannosta on muutaman prosentin luokkaa.
Uudet tuotantotilat valmistuivat vuonna 2018. Monivaiheompelijat Elina Saari (takana) ja Anne Madetoja (edessä) työn touhussa. Kuva: Timo Heikkala”Yritys on nähnyt kaikki vaiheet niukasta pula-ajasta 70-luvun kulta-aikaan, jolloin työntekijöitä oli toistasataa”, Kimmo Aakko kertoo.
Yrityksen historia ulottuu 1940-luvulle, jolloin Svalan perheen naiset ompelivat miehille työvaatteita vanhoista armeijan vaatteista leikatuista kankaista. Pikkuhiljaa perhe alkoi tehdä vaatteita muillekin.
1950-luvulla toiminta laajeni. Kyöstin vanhemmat Elli ja Paavo Svala perustivat yrityksen nimeltä Kärsämäen Trikoo. Nimi vaihtui Finnsvalaksi, kun kerrastoja alettiin viedä Ruotsiin.
1990-luvun lama-aikana moni tekstiilialan yritys joko lopetti toimintansa tai siirsi tuotantonsa ulkomaille.
”Kyöstin ja Raijan selviytymisstrategia oli erikoistua korkealaatuisiin teknisiin materiaaleihin, verkkoneulokseen ja merinovillaan.”
Teknisistä alusasuista tuli tuote, josta Svala tunnetaan. Se oli Aakon mukaan rohkea veto, sillä materiaalit olivat uusia.
”Sillä tiellä olemme edelleen.”
Vanhan pakkauksen slogan, ACDC – Active Clothing Double Comfort, huvittaa Kimmo Aakkoa. Kuva: Timo Heikkala
Kerrastoja menneiltä vuosikymmeniltä. Kuva: Timo HeikkalaVuonna 2018 Aakot rakennuttivat yritykselle uudet tuotantotilat Nelostien varteen. Samaan rakennukseen tuli tehtaanmyymälä, jossa ohikulkijoiden on helppo poiketa. Myymälään kantautuu ajoittain ompelukoneen hurina.
”Monelle asiakkaalle on yllätys, että vaatteet oikeasti valmistetaan täällä”, Onerva Aakko hymyilee.
Aakoille on päivänselvää, että tuotanto pysyy Kärsämäellä. Sijainti on logistisesti hyvä ja kotiseuturakkaus näkyy.
”Minulle on kunnia-asia, että saan työllistää täällä, etenkin naisia”, Onerva painottaa.
Finnsvala työllistää nyt 17 henkilöä. Muutama henkilö suunnittelun ja myynnin puolella tekee etätöitä pääkaupunkiseudulla, loput työskentelevät Pohjois-Pohjanmaalla.
Kimmo Aakon mukaan teollisia ompelijoita ei enää kouluteta, joten työvoimaa on koulutettu paikan päällä oppisopimuksella tai työkokeiluilla.
”Aina on löydetty muutama lisää, kun on tarvittu”, hän kiittää.
Finnsvala investoi syksyllä automaattiseen leikkauslinjaan. Sen hinta oli noin 250 000 euroa. Yritys sai siihen investointitukea. Kuva: Timo HeikkalaNyt Finnsvalan tehtaalla on järjestelty tiloja uudelleen ja yritys on keskellä kasvupyrähdystä. Suunnitelmissa on laajentaa tuotantoa, Kimmo Aakko kertoo.
Syksyllä yritys investoi automaattiseen leikkauslinjaan, joka kasvattaa kankaiden leikkuun kapasiteettia. Lisäksi on uusittu hyllyjärjestelmä ja hankittu trukki ja keräilijävaunu.
Kasvu liittyy osin viranomaishankintoihin. Kotimainen tekstiilituotanto on myös huoltovarmuuskysymys – kaikki ei voi nojata Kiinan-tuontiin.
Finnsvala pystyy oman tuotantonsa ansiosta myös ketteryyteen. Esimerkiksi korona-aikana yritys alkoi valmistaa nopealla aikataululla kasvomaskeja, kun niiden tarve yhtäkkiä kasvoi.
Viennistä on yrityksellä jo pitkä kokemus. Viime aikoina vientiä on viritelty uusiin maihin, esimerkiksi Etelä-Koreaan, jossa on kova retkeilybuumi.
Tuotantotilat, toimisto ja tehtaanmyymälä sijaitsevat Kärsämäen keskustan eteläpuolella Nelostien varrella. Kuva: Timo HeikkalaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
