Prisma on ollut Suomen suosituin vaate- ja jalkinemyymälä vuodesta 2019. Kuva: Petteri Kivimäki
Tässä lista Suomessa vaatteita ja asusteita valmistavista yrityksistä – vaatealalla nähtiin viime vuonna konkurssipiikki
Nato avaa paljon mahdollisuuksia tekstiili- ja vaatealalle. Puolustukselle tulee nyt rahaa koko Euroopassa.Tilaajalle
Aiempina vuosina vaatteita on ostettu esimerkiksi lapsille ennalta varastoon. Nyt talvivaatteet haetaan vasta pakkasten tultua. Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaiselta vaatealalta on kuulunut viime aikoina synkkiä uutisia konkursseista, yrityssaneerauksista ja lopettamisista.
Viime vuosi oli tosi vaikea kuluttajabisnestä tekeville brändeille. Kaikki kustannukset ovat nousseet, samaan aikaan kuluttajien kysyntä on ollut todella heikkoa, kertoo johtava asiantuntija Mihail Tchitcherin Suomen tekstiili & Muoti ry:stä.
Viime vuonna alan konkursseissa oli selkeä piikki: niitä oli 30, kun esimerkiksi vuonna 2021 niitä oli viisi.
Valtaosa konkurssin tehneistä oli pienyrityksiä. Yrityssaneerauksiin on hakeutunut isompiakin yrityksiä, nimekkäimpänä Finlaysonin, Vallilan ja Makia Clothingin emoyhtiö Manna & Co.
”Vaatetusalan yritysten ongelmat eivät ole suomalainen ongelma. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa useimmilla vaatetusalan yrityksillä on haastavaa tällä hetkellä”, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Ervin Latimer.
Maailman muotialan viime vuosi oli vaisu. Tänä vuonna alan liikevaihdon odotetaan konsulttiyhtiö McKinseyn raportin mukaan kasvavan vain vähän.
Luksusbrändit ovat vetäneet alan kasvua mutta McKinsey ennustaa, että tänä vuonna kasvua ajavat ensi kertaa vuoden 2010 jälkeen muut kuin luksusbrändit.
Alan taloudellinen tilanne ja varastojen pitkä purkaminen korona-ajan jälkeen on Latimerin mukaan jättänyt tietyn varovaisuuden esimerkiksi tavaratalojen sisäänostajiin.
”Uusien yritysten ja pienten suunnittelijoiden on nyt tosi vaikea päästä kansainvälisille markkinoille. Brändillä pitäisi olla jo olemassa oleva yleisö ja yrittäjältä löytyä markkinointimuskeli, ennen kuin tuotteet pääsevät kauppoihin.”
Vaikka olemme kuluttamisessa Euroopan kärkikastia, vaatteita ostamme keskiarvoa pienemmällä rahalla.
Suomessa yhdeksän prosenttia vaateyrityksistä uskoo nyt tulevaan kasvuun. Näkymät ovat kirkastuneet hieman: puoli vuotta sitten kasvuun uskoi vain kaksi prosenttia.
Maailman muotialan johtajista 20 prosenttia odottaa kuluttajien mielialan paranevan vuonna 2025, kun taas 39 prosenttia näkee teollisuuden tilanteen huonontuvan, McKinseyn tutkimus kertoo.
Suomessa vaatteisiin ei Latimerin mukaan olla valmiita panostamaan. Vaikka olemme kuluttamisessa Euroopan kärkikastia, vaatteita ostamme keskiarvoa pienemmällä rahalla.
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2023 vaatteisiin, kodintekstiileihin ja jalkineisiin yhteensä noin 5,5 miljardia euroa.
Rahankäyttö vaatteisiin kasvoi mutta vain alle 14 prosenttia suomalaisten muotiin ja tekstiileihin käyttämästä rahasta ohjautuu kotimaisille brändeille, Suomen tekstiili & muoti ry nostaa esiin.
Marketit ovat olleet pitkään suomalaisten suosituimpia vaatteidenostopaikkoja. Prisma on ollut Suomen suosituin vaate- ja jalkinemyymälä vuodesta 2019.
Vaatteiden kulutusta siirtyy Suomessa hyperpikamuotimerkkeihin, mutta Kaupan liiton tutkimuksen mukaan markettimuodin poikkeuksellinen suosio saattaa padota ultrapikamuodin vyöryä.
Omia vaatteitaan tarjoavat myös Lidl, Hesburger ja K-ryhmän Pirkka-merkki, mikä kertoo Latimerin mukaan jotain kulutuskulttuuristamme.
Isoin pikamuodin haitta on Latimerin mukaan se, millaiseen kuluttamiseen se on meidät somen mahdollistamana opettanut: klikkaamaan kivaa kuvaa ja ostamaan hetken mielijohteesta nopeasti, miettimättä tarvitsenko tuotetta tai olisiko samanlaisen saanut esimerkiksi käytettynä läheltä.
”Halutaan olla oman näköisiä.”
Erityisesti lapsiperheillä on tiukkaa rahasta, joten vaatteiden hintaa katsotaan nyt tarkkaan, kertoo pukeutumisen myyntipäällikkö Jonna Halme-Räsänen SOK-marketkaupan ketjuohjauksesta.
Aiempina vuosina vaatteita on ostettu esimerkiksi lapsille ennalta varastoon. Nyt talvivaatteet haetaan pakkasten tultua ja uikkarit, kun helteet alkavat.
Tänä vuonna Halme-Räsänen uskoo tilanteen helpottavan, kun korot laskevat ja ihmiset saavat helpotusta talouteensa.
Hinta tulee olemaan määräävä tekijä vielä pitkään. ”Tilillä voi olla ihan hyvin rahaa, mutta kuluttamista halutaan vielä miettiä, että olisi jotain pahan päivän varalle.”
Suomalainen on Halme-Räsäsen mukaan käytännöllinen pukeutuja. Marketeista lähtee mukaan mukavia ja käytännöllisiä perusvaatteita: eniten mustia ja sinisiä.
”Suomalaisista iso osa ei seuraa trendejä, vaan valitsee vaatteet oman maun mukaan. Halutaan olla oman näköisiä.”
Puolustuksen kannalta olisi tärkeää saada vaatteille ehjä toimitusketju vähintäänkin EU-alueelle.
Puolustukselle tulee nyt rahaa koko Euroopassa.
Suomessakin tekniset ja Puolustusvoimille valmistavat tekstiiliyritykset, esimerkiksi forssalainen luotiliivivalmistaja C.P.E. Production Oy ja karstulalainen Finn-Savotta, ovat Tchitcherinin mukaan pärjänneet hyvin.
Nato avaa Tchitcherinin mukaan paljon mahdollisuuksia tekstiili- ja vaatealalle. Suomen yritysten yhtenä vahvuutena on valmistaa tuotteita arktisiin olosuhteisiin.
Puolustuksen kannalta olisi tärkeää saada vaatteille ehjä toimitusketju vähintäänkin EU-alueelle.
”Jos meidän pitäisi valmistaa vaikka maastopukuja, siihen tarvitaan paljon laajempaa arvoketjua kuin mitä meillä nyt on.”
Kuituja tuottaa Suomessa vain Spinnovan tehdas Jyväskylässä. Kuva: WoodspinVaatteille ei ole Tchitcherinin mukaan Suomessa ehjää tuotantoketjua, Euroopankin tasolla vaihtoehtoja on vähän.
Kuituja tuottaa Suomessa vain Spinnovan tehdas Jyväskylässä. Lankaa tai raakakankaita ei valmisteta Suomessa, ne tuodaan Euroopasta tai etenkin Aasiasta. Orneule tekee neuloksia Orivedellä. Värjäämöistä Suomessa toimii start-up-yritys Natural Indigo Nivalassa. Kaavoittajia tarvittaisiin lisää.
Ompelua Suomessa on, mutta teolliseen ompeluun on todella vaikea saada osaajia. ”Osaaminen on iso huoli.”
Suomen tekstiili & Muoti onkin ehdottanut, että julkisia hankintoja pitäisi kohdentaa kotimaisille toimijoille. Tämä osaltaan edesauttaisi rakentamaan Suomeen vastuullista ja kokonaista tekstiilituotteiden arvoketjua, säilyttämään osaamisen täällä ja kehittäisi myös yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Suomen oma vaatetuotanto on kutistunut Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen pieneksi. Monet suomalaiset yritykset valmistuttavat tuotteita lähialueilla, kuten Baltian maissa ja Portugalissa.
Myös yritykset, joilla on tuotanto Suomessa, hankkivat suuren osan materiaaleistaan ulkomailta.
Vaikka kotimaassa vaatteita valmistavat yhtiöt eivät kilpailisi samoista kuluttajista, toisten yhtiöiden ongelmat heijastuvat niihinkin tuotantoketjun kautta, Latimer huomauttaa.
Isojen yritysten vaikeudet väreilevät läpi ketjun, kehräämöistä ja värjäämöistä kutomoihin ja tehtaisiin. Pienet yritykset luhistuvat nurin menevien tehtaiden mukana, kun tuotantoon investoidut varat jäävät jumiin konkurssipesään.
”Vaatealan taloudelliset riskit ovat viime vuosina kasautuneet pienen yrittäjän niskaan. Ostajat eivät enää maksa ennakkoa, ja tehtaat haluavat maksun tuotannosta ennakkoon joko kokonaan tai melkein kokonaan”, kertoo Latimer.
”Suomessa meidän ei missään tapauksessa kannata lähteä hintakilpailuun.”
Suomalaiselle vaatealan yritykselle liiketoiminnan arvo syntyy tyypillisesti tuotekehityksestä, designistä, brändäyksestä ja myynnistä, kertoo Suomen tekstiili ja muoti ry.
”Suomessa meidän ei missään tapauksessa kannata lähteä hintakilpailuun, vaan tuotteiden pitää olla Nordic Premium -sateenvarjon alla. Tehdään laadukkaita tuotteita, mitkä maksavat rahaa ja panostetaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen”, sanoo Tchitcherin.
Suomessa on Latimerin mukaan poikkeuksellista vaatesuunnitteluosaamista – sen sijaan vaatteiden brändäykseen, markkinointiin ja viestintään liittyvät resurssit puuttuvat.
Kasvua vaateala hakee viennistä. Kotimaisuuteen luotetaan Latimerin mukaan liikaakin myyntivalttina. ”Kansainvälisillä markkinoilla suomalaisuus ei riitä erottumiseen.”
”Kotimaisuus koetaan tärkeänä vähän iäkkäämmissä ikäryhmissä.”
Suomessa iäkkäämmät kuluttajat kyselevät materiaalien vastuullisuudesta ja myös vaatteiden kotimaisuudesta, kertoo Halme-Räsänen.
Nuoret arvioivat vaatteiden vastuullisuutta eri tavoin kuin vanhemmat kuluttajat. Nuorille vastuulliset materiaalit ovat jo itsestäänselvyys, heitä kiinnostaa esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutuminen valmistusprosessissa.
”Kotimaisuus koetaan tärkeänä vähän iäkkäämmissä ikäryhmissä.”
Suomessa valmistettuja sukkia SOK myy vuosittain miljoona paria. Kuva: Sanne KatainenHalme-Räsänen kertoo, että S-ryhmällä on myynnissä kotimaisia merkkejä, jotka suunnittelevat vaatteet Suomessa. Tuotanto on joko lähialueilla, Euroopassa tai kauempana.
Kotimaista tuotantoa on esimerkiksi sukissa Sidosteella ja Sukkamestareilla. Suomessa valmistettuja sukkia SOK myy vuosittain miljoona paria. Talvella kaupaksi käy kotimaassa valmistettuja Mutkan nahkakäsineitä.
Vaatteiden jälleenmyyntiarvo on yksi tekijä, joka vetää ostajia kotimaisten merkkien pariin.
Halme-Räsänen uskoo, että kotimaisilla vaatteilla on edelleen kysyntää, mutta vaateyritysten kilpailutilanne on kireä.
”Hinta haastaa meitä tällä hetkellä niin paljon, että kotimaisilla vaateyrityksillä on varmasti haastetta.”
Suomessa vaatteita ja asusteita valmistavia yrityksiä
ASUSTEET
ALUSPUKEUTUMINEN & VAATTEET
LASTENVAATTEET
NEULOKSET & NEULEVAATTEET
URHEILU ja OUTDOOR
Osa yrityksistä valmistuttaa vaatteita muilla kotimaisilla toimijoilla, mutta heillä itsellään ei välttämättä ole valmistusta Suomessa. Made in -lappuun merkitään maa, jossa vaatteen viimeinen työvaihe eli ompelu tehdään. Toisin sanoen, jos vaate suunnitellaan ja leikataan Suomessa, mutta ompelu tapahtuu esimerkiksi Virossa, niin vaatteeseen merkataan Made in Estonia.
Lähde: Suomen tekstiili & muoti ry
SOK tuo vaatteita ja sillä on tavarantoimittajia muun muassa Kiinassa, Bangladeshissa, Intiassa ja Turkissa.
Tekstiileistä elävä Bangladesh on ollut syksystä lähtien lähes sotatilassa.
Bangladesh on toiseksi suurin tekstiilien tuoja EU:n markkinoille Kiinan jälkeen.
Maassa käydään raakaa valtataistelua. Kapinoinnin takia tehtaita on suljettu ja ulkonaliikkumiskieltoja asetettu.
”Se tulee näkymään vaatetusteollisuudessa maailmanlaajuisesti”, kertoo Halme-Räsänen.
- Osaston luetuimmat
