• Uutuusromaani paljastaa aateliselämän varjopuolet – menestyskirjailija R.M. Rosenberg saa näkemään itsensä osana sukupolvien ketjua

    Kirjailijan ote ja eläytyminen on aiempaa syvällisempää.
    Tilaajalle
    Filosofian tohtori Riikka-Maria Rosenbergin historiallinen romaani Vapaaherratar sijoittuu 1700–1800-lukujen vaihteen aateliskartanoon.
    Filosofian tohtori Riikka-Maria Rosenbergin historiallinen romaani Vapaaherratar sijoittuu 1700–1800-lukujen vaihteen aateliskartanoon.  Kuva: Mikko Rasila, Tammi, koonnut: Aatu Jaakkola
    Lukemisto|Kirjallisuus
    25.6.202423:00
    Arvio
    Anelma Järvenpää-Summanen

    Historiallinen romaani on parhaimmillaan, jos se saa lukijan näkemään itsensä osana sukupolvien ketjua, ja jos se samalla viihdyttää, lisää tietoa ja ymmärrystä.

    Historioitsija, filosofian tohtori R. M. Rosenbergin (s. 1977) Vapaaherratar on juuri tuollainen huolella taustoitettu matka 1700–1800-lukujen vaihteen aateliskartanoon. Rinnalla näyttäytyy rahvaan asema.

    Nykytilanne Euroopassa tuo läheltä koettaviksi aikakauden jännitteet.

    Aatelisten elämä ei ollut kiiltokuvaa, vaikka palvelusväen tehtävä oli pukea, pestä ja kammata työnantajiaan sekä imettää näitten lapset. Sota ja sairaudet eivät kysyneet säätyä.

    Romaanin alussa vapaaherratar Helenan puoliso everstiluutnantti Erik Leijonhufvud palaa Kustaa III:n sodasta vieraaksi muuttuneena. Taistelut jatkuvat painajaisunissa, kauhun huudot tärisyttävät korkeita ikkunoita.

    Myöhemmin on pojan vuoro kokea Suomen sota (1808–1809).

    En ole lukenut Hakoisten kartanoon sijoittuvan teossarjan ensimmäistä osaa: Hakoisten Anna (Tammi, 2022). Vei tovin tottua tapakulttuurin muodollisuuteen. Samoin termistö on osin haasteellista. Mutta kun kerronnan vietäväksi antautui, se kantoi.

    Onneksi on Google, jos haluaa tietää allodiaalisäterin tai passevolanssin täsmällisen merkityksen. Tai tuntea miehen nankiinihousujen ja lesken mustan kamlottipuvun materiaalit sormissaan.

    Lisää aiheesta
    • Riikka-Maria Rosenberg tutkii Hakoisten kartanosta löytyneitä 1800-luvulta peräisin olevia kirjeitä.

      Kirjallisuus | Hakoisten kartano on menestyskirjailijalle koti ja inspiraation lähde: ”Karjanhoito on mieheni vastuulla, käyn lähinnä silittelemässä vasikoita”

    Ranskankieliset hellittelyt perheen kesken kuvaavat hyvin aatelispiireissä edellytettyä sivistystä.

    Alkusivujen henkilöluetteloa tulee katsottua tarinan edetessä useamman kerran. Asianmukainen on romaanin loppuun sijoitettu laajahko selonteko, mitä näille ihmisille oikeasti tapahtui, ja mikä on kirjailijan mielikuvitusta.

    Rosenberg itse on viimeisin lenkki Hakoisten naisten jatkumossa, kartanon nykyisen isännän puoliso. Aiemmasta tuotannostaan olen lukenut 1600-luvun ranskalaisesta kurtisaanista kertovan Ninon – Rakkauden mestarin (Teos 2021). Kirjailijan ote ja eläytyminen on nyt selvästi syventynyt.

    R. M. Rosenberg: Vapaaherratar. 441 sivua. Tammi.
    R. M. Rosenberg: Vapaaherratar. 441 sivua. Tammi. Kuva: Tammi
    Lisää aiheesta
    • Lastenkirjaromaanissa Lottalehdossa limittyy realismi ja fantasia. Teoksen on kirjoittanut Satu Rämö ja Satu Kontinen ja kuvittanut Kontinen.

      Kirjallisuus | Menestyskirjailija Satu Rämö saa aikuisen koukuttumaan lastenromaaniin – Lottalehto vie seikkailuun sotahistorian syövereihin

      Tilaajalle
    • Fiskarsin ruukkimiljöö on eräs Suomen tunnetuimmista.

      Historia ja perinne | Suomen ruukit kiinnostavat kesämatkailijaa - Monessako listan kohteessa olet käynyt?

    • Kirsti Mannisen pyörittämä museokahvila Hedda Noora on omistettu entisajan naisille. Viime kesänä siellä oli näyttely Nordenskiöld-suvun äideistä, tyttäristä ja miniöistä.

      Kulttuuri | Enni Mustonen kirjoittaa historiallisia romaaneja sitkeistä suomalaisnaisista ‒ ”Meillä ihanteena on ollut se, että naisen on tartuttava toimeen”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    R.M. Rosenberg
    Vapaaherratar
    aateliselämä
    historiallinen romaani
    Tammi
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Koneklassikot-kirja nyt saatavana nettikirjakaupasta

  • Koneviesti | Metsätyökoneiden historiikki