Rokotukset eivät ole täysin suojanneet vanhuksia koronan vakavilta tautimuodoilta. Kuva: Petteri Kivimäki, Roni Rekomaa LKKuolema tuli jälkijunassa
Kuolleisuus on noussut viime vuosina poikkeuksellisesti Suomessa. Asiantuntijan mukaan kuolemat eivät olleet alkujaankaan estettävissä.TilaajalleSuomalaisia on kuollut parina viime vuotena poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2022 suomalaisia kuoli ennätykselliset 63 219. Viime vuonna kuolleita oli 61 339.
Yli kuudenkymmenentuhannen ylittävät kuolonluvut ovat historiallisia. Yhtä paljon ihmisiä on kuollut Suomessa viimeksi toisen maailmansodan aikana.
2010-luvulla kuolleita on ollut vuositasolla noin 50 500—54 500 keskiarvon ollessa 52 545. Vuonna 2019 luku oli vielä 53 949. Kuolemien määrissä on suurtakin heittelyä vuodesta toiseen, mutta 2020-luvun lukemat ovat poikkeuksellisia.
Kuolleisuuden kasvu on heijastunut myös elinajanodotteeseen. Vuonna 2022 suomalaisten vastasyntyneiden lasten elinajanodote laski historiallisen paljon.
Elinajanodotteen laskussa huomioidaan väestön määrässä ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset. Sen avulla kuolleisuuden tasoa voidaan vertailla eri aikoina.
Elinajanodote on tunnusluku, joka kertoo, kuinka monta vuotta vastasyntynyt eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.
Edellisen kerran vastaavan suuruinen muutos elinajanodotteessa tapahtui yli 60 vuotta sitten, jolloin aasialainen influenssa riehui maailmanlaajuisesti.
”Se, että kuolleisuus nousi vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen tarkoitti, että kuolleisuus oli vuonna 2022 Suomessa samalla tasolla kuin mitä se oli tytöillä vuonna 2013 ja pojilla 2017”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo selittää.
”On siis hyvä havaita, että vaikka kuolleisuuden muutos oli poikkeuksellisen suuri, ei kuolleisuuden taso noussut kuin samalle tasolla, joka vallitsi Suomessa vajaa 10 vuotta sitten”, Rapo jatkaa.
Tavallisesta poikkeavaan kuolleisuuteen löytyy yksi selittävä tekijä: koronavirus.
Kuolemien määrän hurja lisääntyminen ei selity siis pelkästään väestön ikärakenteella. Väestön ikärakenne on ollut hyvin tiedossa, mutta silti Tilastokeskuksen ennusteet väestön kuolemista ovat menneet metsään pahasti.
Suomessa on kuollut yhtä paljon ihmisiä viimeksi toisen maailmansodan aikana. Kuva: Sanne Katainen, Petteri Kivimäki, Johannes Tervo, Roni Rekomaa/LKVuonna 2022 suomalaisia kuoli 7 000 enemmän kuin Tilastokeskus oli ennustanut. Samoin vuoden 2023 ennuste kuolleista jäi viidellä tuhannella kuolemalla alakanttiin.
”Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Siinä otetaan lähtökohdaksi havaittu todellinen väestökehitys ja pyritään näyttämään mitä seuraisi, jos havaittu väestökehitys jatkuisi muuttumattomana. Vuonna 2021 laaditussa ennusteessa lähtökohdaksi otettiin havaittu todellinen kehitys kuolleisuudessa vuosina 2016–2020”, Rapo avaa ennusteen taustoja.
Tavallisesta poikkeavaan kuolleisuuteen löytyy yksi selittävä tekijä: koronavirus.
”Ennuste ei mitenkään voinut ottaa huomioon koronapandemian vaikutusta kuolleisuuskehitykseen vuosina 2022 ja 2023.”
”Olisi pitänyt olla melkoinen selvänäkijä, että tuollaisen kehityksen olisi voinut ennakoida. Sama tilannehan on nyt. Osaako joku kertoa, että mitä kuolleisuudessa tulee tapahtumaan edes seuraavan viiden vuoden aikana?”
Rapon mukaan vuonna 2021 laadittu ennuste kuolleista ei tule pitämään paikkaansa meneillään olevan vuoden osalta. Kuolleita tulee olemaan enemmän.
Tilastokeskukselta tulee lokakuussa uusi väestöennuste.
Kuolleisuudessa on suuria vaihteluja kuukausien välillä. Tilastollisesti ihmisiä kuolee eniten talvikuukausina. Tähän syynä ovat hengitystieinfektioiden, kuten kausi-influenssan esiintyminen ja viime vuosina korona.
Vuoden 2023 marraskuussa kuolleiden määrä oli poikkeuksellisen suuri. Kuolleiden määrä oli marraskuussa 40 prosenttia ja joulukuussa 48 prosenttia suurempi verrattuna vuosien 2016–2019 keskiarvoihin.
Eurostatin tekemästä tilastosta näkee, että muutos on todella poikkeava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku marraskuun ja joulukuun osalta oli 17 prosenttia.
Marraskuussa 2023 koronaan kuoli suoraan 573 ihmistä ja kuolemaan myötävaikutti korona 393 ihmisellä. Joulukuussa vastaavat luvut olivat 283 ja 273.
THL:n tutkimusprofessori Tuija Leinon mukaan viime vuoden koronakuolemat olivat osittain väistämättömiä.
”Viime vuoden lopun koronakuolemia selittää se, että korona pääsi ensimmäistä kertaa vanhaan väestöön toden teolla. Infektioaalto kulki hoitokodeissa ja kotivanhuksetkin sairastivat. 30—40 prosenttia hyvin vanhoista ihmisistä ei ollut kohdannut virusta vielä kertaakaan, vaan he olivat ainoastaan rokotussuojan varassa.”
Koronaan kuolleista enemmistö oli yli 85-vuotiaita.
”Koronan osalta riski on ollut suhteettoman suuri terveilläkin vanhuksilla. Vakavien tautien riski nousee iän myötä moninkertaisesti. Keskimääräinen ihminen on kestänyt tartunnat hyvin, mutta hyvin heikot ja vanhat eivät ole, eikä asialle oikein voida mitään.”
Koronarokotteet eivät ole täysin pelastaneet vanhoja ihmisiä vakavilta sairastumisilta.”Viime syksynä tosin myös koronarokotukset aloitettiin liian myöhään juuri kaikkein vanhimpien parissa. Kaikkein hauraimpien kuolemia ei rokotteellakaan pystytä estämään, mutta kyllä jotain olisi estetty.”
Leinon mukaan sairastettu tauti ja rokote antavat yhdessä parhaan suojan vakavaa tautia vastaan.
Ei pandemia koskaan sammu siten, että ollaan eristyksissä. On vääjäämätöntä, että pandemiavirus lopulta käy väestön läpi” Tuija Leino
Ero kuolleisuudessa verrattuna naapurimaihin selittyy koronatoimilla ja ajoituksella. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa, pandemia-aalto kulki väestön läpi jo koronan alkuaikoina. Vanhuksia kuoli paljon jo tuolloin, koska taudin leviämistä estäviä rajoituksia oli vähemmän.
Suomessa vanhukset olivat erityissuojelussa, ja kuolemat tulivat parin vuoden viiveellä.
”Pandemian alussa puhuttiin, että Suomi pärjää niin hyvin verrattuna muihin maihin, kun tautiin kuoli vähemmän ihmisiä. Ajateltiin, että on olemassa jokin oikopolku, jonka kautta Suomessa ei kuoltaisi pandemiaan ollenkaan tai kuoltaisiin todella vähän.”
”Ei pandemia koskaan sammu siten, että ollaan eristyksissä. On vääjäämätöntä, että pandemiavirus lopulta käy väestön läpi, onneksi Suomessa pääosin rokotussuojassa”, Leino toteaa.
Tilastokeskuksen Markus Rapon mielestä koronakuolemien vaikutusta kuolleisuuteen tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä.
”Ruotsissa kuolleisuus nousi jo aiemmin kuin Suomessa, mutta ei enää vuonna 2023. Pitäisikin tarkastella koko pandemia-ajanjaksoa, eikä pelkästään vuotta 2023, koska korona on vaikuttanut kuolleisuuteen eri maissa eri aikaan”, Rapo kommentoi.
Vaikka viime vuosien kuolinluvut ovat synkkiä, tulevaisuus näyttää jo kirkkaammalta.
Rapo arvelee kuolleiden määrän jäävän tänä vuonna matalammaksi kuin kahtena edeltävänä vuotena.
Tutkimusprofessori Tuija Leino arvelee koronakuolemien vähentyvän tänä vuonna.
”Syksyllä tulee varmasti korona-aalto, mutta nyt on yhä vähemmän vanhuksia, jotka kohtaavat viruksen ensimmäistä kertaa. Koronakuolemia on odotettavissa vielä tänäkin vuonna, mutta emme oleta viime vuoden kaltaista piikkiä.”
Leinon mukaan lyhyellä aikavälillä koronakuolemia voi vähentää myös se, että kaikista huonokuntoisimpia ihmisiä on jo kuollut johonkin toiseen tautiin paljon. Aikainen korona-aalto saattoi vähentää influenssakuolemia viime vuonna.
Viime vuoden ylikuolleisuus näkyi hyvin iäkkäässä väestössä. Kuva: Jaana KankaanpääLisäksi hyvinvointialueita on kehotettu antamaan tehosterokotteita ensisijassa yli 75 vuotta täyttäneille.
Ajan myötä korona tulee painumaan muiden hengitystieinfektioiden sekaan kuolinsyynä.
Vaikka kuolleisuus alenisi ja eliniänodote nousisi, hautaan päätyy vuosittain yhä enemmän suomalaisia.
Vaikka koronakuolemat tulisivatkin vähenemään, kuolemien vuosittainen kasvu on pidemmällä ajalla vääjäämätöntä Suomen vanhan väestön vuoksi.
”Kuolleiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan ikärakenteesta johtuen. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut vajaassa 30 vuodessa”, Rapo kertoo.
Vaikka kuolleisuus alenisi ja eliniänodote nousisi, hautaan päätyy vuosittain yhä enemmän suomalaisia.
- Osaston luetuimmat
