Keikkailu laivalla ei ole muusikolle kovin hohdokasta, mutta yksi asia tekee siitä vetovoimaisen
Tanssiyhtyeessä on tavallisesti muutama muusikko, ja bändissä voi olla myös erillinen solisti.
Kuva: Kimmo HaimiSuomessa on arviolta 300 tanssipaikkaa, joissa pidetään vuosittain lähes 5000 tanssitilaisuutta. Juuri käynnistynyt lavatanssikausi ulottuu toukokuun loppupuolelta syyskuun alkupuolelle, mutta talvellakin tanssitaan.
Tosin heinäkuussa tansseja järjestetään noin kolme kertaa niin paljon kuin tammikuussa.
Tanssijoita vetävät parketille valtakunnallisesti tunnetut esiintyjät, kuten Arja Koriseva ja Kyösti Mäkimattila.
Ainoastaan tähtiartistien voimin eivät hyvät tanssit kuitenkaan synny. Lavatansseissa merkittävä rooli on myös tahdin antavilla muusikoilla.
Keskeistä tanssimuusikon työssä on musiikillinen osaaminen ja hiljainen tieto, kuten rutiinit.
Tanssiyhtyeessä on tavallisesti 3–6 muusikkoa, ja bändissä voi olla myös erillinen solisti.
Kokoonpanoon kuuluvat usein rummut, basso, kitara, syntetisaattori ja joskus haitarikin.
Toisaalta monet orkestereista muuttavat sujuvasti kokoaan keikkapaikan mukaan.
Pienellä lavalla tahdittajana voi olla duo tai vain yksi soittaja konetaustan kanssa.
Tanssiorkesteri soittaa yleensä neljä 45 minuutin settiä noin vartin tauoilla.
Keikan jaksotus palvelee tanssijoitakin, jotka voivat niiden aikana levätä ja käväistä vaikkapa baarin puolella.
Teemaa on myös tutkittu. Elina ja Lasse Asu painottavat Jyväskylän AMK:n kulttuurialan opinnäytetyössään, että keskeistä tanssimuusikon työssä on musiikillinen osaaminen ja hiljainen tieto, kuten rutiinit.
Haastateltujen muusikoiden mukaan nuotinlukutaidon ohella korvakuulolta soittamisen ja improvisoinnin pitää sujua. Nuotteja ei nimittäin aina ole saatavilla.
Arvioiden mukaan 10–15 suosituinta tanssiorkesteria ja -artistia saa pääosan vilkkaimpien tanssipaikkojen keikoista.
Myös palautetta on osattava ottaa vastaan niin kollegoilta kuin yleisöltä. Tanssimusiikin tyylilajien hallinta oli kaikkien haastateltavien mielestä erittäin tärkeää. Ne tulee osata soittaa sujuvasti ja oikeassa tempossa.
Myös sosiaaliset taidot korostuvat, kun aikaa vietetään paljon yhdessä keikkamatkoilla.
Tunnetuimpia tähtiä säestää yleensä vakituinen taustayhtye. Monesti yhtyeet keikkailevatkin keulakuvansa nimellä. Suurimpien ohjelmatoimistojen listoilla niitä on noin sata ja tanssiyhtyeitä omalla nimellään yli 30.
Arvioiden mukaan 10–15 suosituinta tanssiorkesteria ja -artistia saa pääosan vilkkaimpien tanssipaikkojen keikoista. Tanssittaa voi toki muuallakin.
Moni muusikko esiintyy mielellään risteilyillä, koska heti keikan jälkeen pääsee nukkumaan eikä tarvitse ajaa pitkiä välimatkoja takaisin kotiin.
Tanssijoita vetävät parketille valtakunnallisesti tunnetut esiintyjät, kuten Arja Koriseva ja Kyösti Mäkimattila.
Tanssikansaa pyörittävät edelleen perustanssit kuten valssi, foksi ja tango. Maut kuitenkin muuttuvat, ja suuret ikäluokat korvautuvat nuoremmilla sukupolvilla.
Myös orkesterit joutuvat opettelemaan perinteisten lajien lisäksi uudempia tanssigenrejä, esimerkiksi diskoa, salsaa, bachataa ja boogie woogieta.
”Vanhanaikainen lavatanssi jää vähän kuin omaksi lajikseen, josta sitten ilmoitellaan, että wanhan ajan perinteisen tyylin lavatanssit", tanssinopettaja Juhani Tahvanainen ennustaa.
Kirjoittaja työskentelee Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä.
- Osaston luetuimmat
