Osa ihmisistä tuntuu ajattelevan, että komiikkaa saa tehdä vain valkoisista heteromiehistä

Aamun rutiineihini kuuluu seurata kahden tv-kanavan aamulähetykset uutisineen.

Erään aamun keskusteluosuudessa taidealan vaikuttajat muistelivat edesmennyttä yhdysvaltalaista näyttelijää. 54-vuotiaana kuollut Matthew Perry oli yksi ikonisen Frendit-sarjan tähdistä.

Studiokeskustelussa myönnettiin sarjan valtava globaali menestys aikanaan ja toisaalta muistutettiin Perryn lähes koko työuran kestäneistä päihdeongelmista. Kommentteihin lipsahti lisäksi ideologisia ja poliittisia kantoja 1990-luvun suosikkisarjan sisällöstä.

Termi ”ei niin tyylikkäästi vanhentunut” kuvaa sitä, että nykysilmin katsottuna sarjan sisällössä esitetään muun muassa misogynistisiä ja homofobisia asenteita, eikä se siis saa olla hauskaa.

Silloin ennen saatiin sarjan vitsitykitykselle nauraa, muttei enää.

Sivuhuomiona mainittakoon, että suoratoistopalveluissa ja netin eri alustoilla sarja on edelleen erittäin katsottu, tunnettu ja suosittu. Moraaliposeeraajat ovat siis pahoissa ongelmissa. Ihmiset nauravat kielletyille asioille, eikä heitä voi kontrolloida.

South Park -komediasarja on aivan räävitön. Sen suosio perustuu muun muassa liioteltuihin hahmoihin, rajuun kielenkäyttöön, tabujen rikkomiseen sekä kaksoistandardien ja moraalisen ylemmyyden tunnistamiseen. En usko, että sarjaa voitaisiin Suomessa tehdä. Esittää kyllä.

Olen itse käsikirjoittanut ja ohjannut tv-sarjoja lapsille. Tuottaja kantaa vastuun siitä, ettei sisällössä ole ahdistavia elementtejä, politiikkaa, uskontoa tai rasismia. Hauskoja ohjelmat saavat olla, muttei niin, että jotain ihmisryhmää pilkataan.

Säännöt on helppo hyväksyä. Lapsi ei vielä tunnista arveluttavia elementtejä. Kertoisin mieluusti vaikka jännittäviä tarinoita Amerikan alkuperäiskansoista, mutta tällöin sortuisin kulttuuriseen omimiseen ja teos hyllytettäisiin.

Komedian yksi perusominaisuus on tunnistaa säröt ja poikkeamat, tarttua niihin ja käsitellä niitä eri tavoin. Liioittelu, vähättely, yllättävien elementtien törmäyttäminen ja vääristyneet näkökulmat luovat tunnistettaviin aiheisiin humoristisen kulman.

Tasa-arvoisessa maailmassa komiikan kohteeksi sopivat kaikki. Enemmistöt, vähemmistöt ja etniset ryhmät. Katsojalle, lukijalle ja kokijalle pitää jäädä vastuuta tulkinnoista.

Mauton ja loukkaava sisältö paljastuu kyllä. Se suututtaa tai tuottaa torjuntaa. Uhriasetelma pilaa kaiken. Saadaan nauraa vain ja ainoastaan vahvoille. Ketkä ovat vahvoja? Keski-ikäinen valkoihoinen heteromies on oletetusti vahva.

1970-luvun hittisarja Perhe on pahin käsitteli muun muassa sukupuolten välistä konfliktia. Keskushahmo Archie Bunker edusti konservatiivista menneisyyttä, hänen vävypoikansa nykyaikaa. Archien rasistiset ja naisia mollaavat tökeröt kommentit naurattivat silloin.

Ne naurattivat siksi, että Archie argumentoi kantojaan kömpelösti ja etenkin siksi, että hän oli väärässä.