• Huuhkaja on yön ruhtinas, jolle kaupunkikaan ei ole vieras ympäristö

    Huuhkaja on Suomen ja koko Euroopan suurin pöllö. Kotkan kokoinen petolintu yleistyi 2000-luvun alkupuolella ja tuli kaupunkeihin villikanien ja pikkujyrsijöiden perässä.
    Tilaajalle
    Huuhkajan korvat ovat ääntä heijastavien höyhenten peitossa. Linnun kuulo on niin tarkka, että huuhkajan sanotaan näkevän korvillaan.
    Huuhkajan korvat ovat ääntä heijastavien höyhenten peitossa. Linnun kuulo on niin tarkka, että huuhkajan sanotaan näkevän korvillaan. Kuva: Juho Rahkonen
    Lukemisto|Luonto
    9.3.202323:00
    Juho Rahkonen

    Huuhkajasta tulee mieleen jylhä ja luoksepääsemätön kalliojyrkänne. Kuitenkin parina viime vuosikymmenenä huuhkaja yleistyi myös kaupunkiympäristössä, ja taustalla oli ilmeisesti villikaniinien kannan kasvu. Kaupunkien korkeista rakennuksista löytyy samankaltaisia pesimäpaikkoja kuin vuorilta.

    Kuuluisin kaupunkihuuhkaja oli jalkapallo-ottelussa Helsingissä stadionille pöllähtänyt Bubi, josta miesten maajoukkue sai nimensä.

    Aikaisemmin kaatopaikkojen liepeillä vipeltäneet pikkunisäkkäät houkuttelivat huuhkajaa, mutta tehostuneen jätteiden kierrätyksen ansiosta kaatopaikkoja ei enää juuri ole, ja huuhkajasta on tullut taas harvinaisempi erämaan eläjä.

    Huuhkaja saalistaa ravinnokseen sekä lintuja että nisäkkäitä. Se iskee kyntensä mielellään esimerkiksi jäniksiin ja kaneihin. Toisaalta kesäaikaan huuhkajat syövät myös esimerkiksi lokkeja ja nuoria haahkoja.

    Lisäksi huuhkajien pesien läheltä löytyy usein haukkojen ja jopa kalasääskien jäänteitä. Suurin osa ravinnosta koostuu kuitenkin pikkunisäkkäistä, kuten pöllöillä yleensäkin.

    Huuhkajia arvioidaan pesivän koko maassa vain hieman yli tuhat paria. Pesivät huuhkajat viihtyvät reviirillään koko talven.

    Suomen ja Euroopan suurimman pöllön siipien kärkiväli voi olla lähes kaksi metriä.
    Suomen ja Euroopan suurimman pöllön siipien kärkiväli voi olla lähes kaksi metriä. Kuva: Juho Rahkonen

    Huuhkajan siipien kärkiväli on lähes kaksi metriä ja paino kolmesta neljään kiloa. Ei ihmekään, että lajin englanninkielinen nimi on eagle-owl. Huuhkaja on todellakin kuin kotkapöllö.

    Huuhkajalla on isot korvat, jotka ovat ääntä heijastavien höyhenten suojissa. Korvat sijaitsevat eri korkeudella, ja päätään kallistelemalla pöllö pystyy tarkasti päättelemään esimerkiksi pikkunisäkkään liikkumisen lumihangen alla. Sanotaan, että pöllöt näkevät korvillaan.

    Tämän jutun kuvan olen ottanut Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa luontokuvaaja ja matkailuyrittäjä Jari Peltomäki on ruokkinut huuhkajaa vuosikaudet. Hänen vuokrakojustaan käsin pääsin näkemään ja kuvaamaan luonnonvaraisen huuhkajan.

    Piilokojuksi muutetusta vanhasta asuntovaunusta seurasimme koko yön mätästä, jonka päällä oli rusakon raato ja johon oli kohdistettu valoja.

    Noin kahden aikaan yöllä omalla vahtivuorollani havahduin puoliunisena siihen, kun valtava pöllö lehahti paikalle ja jäi järsimään jäistä haaskaa. Näky oli unohtumaton. Välillä huuhkaja loi meihin uteliaan katseen palavilla silmillään.

    Jättipöllön lennettyä takaisin pimeän metsän kätköihin saimme vielä viimeisen merkin yön ruhtinaalta, kun sen kumea huhuilu kaikui kuutamon valaisemien kuusenlatvojen yllä.

    Lisää aiheesta
    • Veikka Meski seurasi lintujen muuttoa Hailuodossa Pohjois-Pohjanmaalla toukokuun lopulla.

      Veikka, 8, lähtee linturetkelle vaikka ennen koulupäivää – kilpailuhenkinen lintuharrastaja on havainnut tänä vuonna jo 178 lintulajia

    • 30 vuotta pöllöjä kuvannut Rami Marjamäki sanoo, että pöllöt ovat lumoavia kuvauskohteita. Sarvipöllön poikanen on kaiverrettu lasertekniikalla vaahteran runkoon.

      Kulttuuri | Pöllöt ovat lumoavia kuvauskohteita, sanoo valokuvaaja Rami Marjamäki – hän kokosi näyttelyn, jolla on tärkeä viesti

    • Hans Walter Kirschbaum otti kuvausta varten muuttohaukaltaan hupun pois päästä.

      Erä | Maailman nopein eläin on haastava metsästyskaveri ‒ näin perinteinen jahti onnistuu nykypäivän Saksassa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    huuhkaja
    linnut
    luontokuvaus
    kaupunkiympäristö
    suomen luonto
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten