

Näyttelytilassa tuoksuu terva ravintola-kahvila Vanha Räikässä Ylöjärvellä. Seinillä roikkuu pöllöjen kuvia, jotka on kaiverrettu laserin avulla puulle. Suurisilmäiset pöllölajit tuijottavat katsojaa: varpuspöllö, helmipöllö, hiiripöllö, sarvipöllö, lehtopöllö, viirupöllö ja huuhkaja. Näin kertoo tamperelainen valokuvaaja Rami Marjamäki Pöllöt-näyttelystään.
Marjamäen valokuvat on tehnyt laserkaiverruksella puulle Kreetta Mäkinen Tampereen Runopuusta.
Valokuvat on kaiverrettu erilaisille puulajeille: on tervaleppää, mäntyä, vaahteraa ja haapaa.
”Mietimme tarkasti yhdessä Kreetta Mäkisen kanssa, mikä kuva sopii millekin puulle. Tuoksujen sopimista kuviin mietittiin myös, sillä puut tuoksuvat erilaisilta. Tervalepässä on kuitenkin voimakkain tuoksu.”
Marjamäki sai alun perin juuri lintujen kuvauksesta kipinän valokuvaajan ammattiin. Ensimmäiset luontokuvat hän otti jo yläasteiässä.
”Ja niin opiskelujen kautta päädyin alalle, erikoistuen lehtikuvaajaksi”, 30 vuotta pöllöjä kuvannut Marjamäki kertoo.
Pöllöt ovat hänen mukaansa lumoavia kuvauskohteita. Ne muistuttavat menninkäisiä jättimäisine silmineen, lentävät ääneti yön pimeydessä ja ovat vaikeasti havaittavissa.
Pöllöissä valloittavaa on hänen mielestään myös se, että ne ovat ravintoketjun huipulla.
”Jos pöllöt voivat huonosti, niin myös niiden saaliit voivat usein huonosti.”
Näyttelyn kokoamiseen inspiroikin juuri suojelutyö: se, että kuvat antavat äänen pöllöjen puolesta.
”Pöllöt kärsivät tällä hetkellä siitä, että vanhat metsät vähenevät vuosi vuodelta. Etenkin helmipöllöjen määrä on vähentynyt Pirkanmaalla dramaattisesti viimeisten vuosien aikana.”
Lintujen rengastus on ensisijaisesti suojelutyötä. Rengastuksesta saadaan arvokasta tietoa. Rengastuksen yhteydessä linnuille tehdään pönttöjä ja pesiä, hän kertoo.
”Lintujen rengastusten yhteydessä ne usein kuvataan esimerkiksi iän määrityksen vuoksi sekä dokumentoinniksi”, Marjamäki selventää.

Kaikki näyttelyn kuvat on otettu rengastuksen yhteydessä Ikaalisissa, Jämijärvellä ja Hailuodossa. Kameroina on käytetty filmikameraa, digijärjestelmäkameraa ja myös matkapuhelimen kameraa.
”Laatu riittää puhelimella kuvatessakin. Tarvitsee vain ymmärtää valon käyttöä.”
Valokuvat eivät ole perinteisiä dokumentaarisia luontokuvia, koska ne ovat vaatineet kuvankäsittelyä. Luontokuvalta edellytetään autenttisuutta ja muokkaamattomuutta.
”Valokuvat ovatkin lähempänä taidekuvien maailmaa.”
Marjamäen mukaan kuvankäsittely oli pakko ottaa avuksi, jotta lintu tulee näkyviin puukaiverruksessa.
”Kuvat on muutettu alussa mustavalkoiseksi ja taustaa on häivytetty, jotta lintu erottuu. Olen myös valinnut kuvia, joissa on syvyyttä, esimerkiksi linnun katseessa”, hän kertoo.

Vanha Räikkä, kahvila-ravintola
Kuruntie 12, 33470 Ylöjärvi
1.9–2.10.2022
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
