

Kun satunnainen kulkija eksyy lokkien pesien läheisyyteen, lopputulemana saattaa olla pyykki- tai jopa suihkureissu. Osaavatko ne suorastaan tähdätä?
Oulun yliopiston eläköityneen eläinfysiologian professori Esa Hohtolan mukaan lokeilla ei ole erityisiä ulostemaaleja. Lokkien ulosteiden osuminen ihmisiin tai autojen päälle on hänestä silkkaa sattumaa.
”Jotkut linnut pommittavat vihollista ulosteilla, kuten esimerkiksi räkättirastaat pesälle kiipeävää ihmistä tai päivälevolla olevaa pöllöä. Oman kokemukseni mukaan lokit puolustavat poikasiaan muilla tavoin”, hän toteaa.
Hohtola kertoo, että lokkilinnut puolustavat poikasiaan varoitusäänillä ja tekemällä lentokoukkauksia vihollista kohti. Lajien välillä on kuitenkin paljon eroja.
”Kalalokki puolustaa poikasiaan koukkaamalla läheltä ja ääntelemällä voimakkaasti.”
”Esimerkiksi kaupungeissa kalalokki puolustaa poikasiaan koukkaamalla läheltä ja ääntelemällä voimakkaasti. Muut lokkilajit lähinnä lentävät häiritsijän yllä hätäillen.”
”Lokkilintuihin kuuluvat tiirat ja kihut myös tekevät koukkauksia häiritsijää kohti ja saattavat kopauttaa nokalla. Jotkin pöllölajit ovat kuitenkin selvästi aggressiivisempia ja saattavat iskeä kynsillä pahastikin”, Hohtola huomauttaa.
Lokin ulosteen valkoinen väri on peräisin sen ravinnosta, sillä kalan ja muun eläinravinnon syöjinä lokit saavat Hohtolan mukaan ylen määrin valkuaista.
”Kalan- ja lihansyöjälinnuilla valkoista virtsahappoa erittyy enemmän kuin vaikkapa pikkulinnuilla tai sorsilla.”
Hohtola kertoo ulosteen määrän riippuvan pitkälti linnun koosta. Esimerkiksi 400 gramman painoinen kalalokki syö noin 185 grammaa vuorokaudessa, mikä synnyttää ruoan 85 prosentin sulavuudella vajaat 30 grammaa ulostetta.
”Villien lintujen ulostemääristä ei ymmärrettävästi ole paljon mittauksia, sillä näytteiden keruu on lähes mahdotonta.”
Lokin ulosteen puhdistamiseen ei riitä kylmä vesi, mutta Hohtolan mukaan liuotus saippuan ja kuuman veden kanssa toimii.
”Kalan- ja lihansyöjälinnuilla virtsahappoa erittyy enemmän kuin vaikkapa pikkulinnuilla tai sorsilla.”
Emeritusprofessorin mielestä hyökkäilevää lokkia ei tarvitse pelätä, vaikka siitä voi ensimmäisellä kerralla säikähtää.
”Jos pihalla on esimerkiksi kalalokin poikanen ja emot hyökkäilevät, voi poikasen siirtää pihan nurkkaan kuitenkin varmistaen, että emot seuraavat.”
Hohtola itse pitää lokkeja kohdatessaan pään päällä kämmentä sormet harallaan, sillä hyökkäilevät lokit tähtäävät aina korkeimpaan kohtaan.
”Mikä tahansa kepakko tai sateenvarjo päätä korkeammalla ajaa saman asian”, hän neuvoo.