• Ampu tulee! Ulostehyökkäyksen uhrina miettii, osaako lokki oikeasti tähdätä

    400 gramman kalalokki voi ulostaa vajaat 30 grammaa päivässä.
    Tilaajalle
    Lokit puolustavat poikasiaan varoitusäänillä ja tekemällä lentokoukkauksia vihollista kohti.
    Lokit puolustavat poikasiaan varoitusäänillä ja tekemällä lentokoukkauksia vihollista kohti. Kuva: Johannes Tervo
    Lukemisto|Luonto
    26.6.202419:00
    Santeri Nousjoki

    Kun satunnainen kulkija eksyy lokkien pesien läheisyyteen, lopputulemana saattaa olla pyykki- tai jopa suihkureissu. Osaavatko ne suorastaan tähdätä?

    Oulun yliopiston eläköityneen eläinfysiologian professori Esa Hohtolan mukaan lokeilla ei ole erityisiä ulostemaaleja. Lokkien ulosteiden osuminen ihmisiin tai autojen päälle on hänestä silkkaa sattumaa.

    ”Jotkut linnut pommittavat vihollista ulosteilla, kuten esimerkiksi räkättirastaat pesälle kiipeävää ihmistä tai päivälevolla olevaa pöllöä. Oman kokemukseni mukaan lokit puolustavat poikasiaan muilla tavoin”, hän toteaa.

    Hohtola kertoo, että lokkilinnut puolustavat poikasiaan varoitusäänillä ja tekemällä lentokoukkauksia vihollista kohti. Lajien välillä on kuitenkin paljon eroja.

    ”Kalalokki puolustaa poikasiaan koukkaamalla läheltä ja ääntelemällä voimakkaasti.”

    ”Esimerkiksi kaupungeissa kalalokki puolustaa poikasiaan koukkaamalla läheltä ja ääntelemällä voimakkaasti. Muut lokkilajit lähinnä lentävät häiritsijän yllä hätäillen.”

    ”Lokkilintuihin kuuluvat tiirat ja kihut myös tekevät koukkauksia häiritsijää kohti ja saattavat kopauttaa nokalla. Jotkin pöllölajit ovat kuitenkin selvästi aggressiivisempia ja saattavat iskeä kynsillä pahastikin”, Hohtola huomauttaa.

    400 gramman kalalokki syö noin 185 grammaa vuorokaudessa.
    400 gramman kalalokki syö noin 185 grammaa vuorokaudessa. Kuva: Markku Vuorikari

    Lokin ulosteen valkoinen väri on peräisin sen ravinnosta, sillä kalan ja muun eläinravinnon syöjinä lokit saavat Hohtolan mukaan ylen määrin valkuaista.

    ”Kalan- ja lihansyöjälinnuilla valkoista virtsahappoa erittyy enemmän kuin vaikkapa pikkulinnuilla tai sorsilla.”

    Hohtola kertoo ulosteen määrän riippuvan pitkälti linnun koosta. Esimerkiksi 400 gramman painoinen kalalokki syö noin 185 grammaa vuorokaudessa, mikä synnyttää ruoan 85 prosentin sulavuudella vajaat 30 grammaa ulostetta.

    ”Villien lintujen ulostemääristä ei ymmärrettävästi ole paljon mittauksia, sillä näytteiden keruu on lähes mahdotonta.”

    Lokin ulosteen puhdistamiseen ei riitä kylmä vesi, mutta Hohtolan mukaan liuotus saippuan ja kuuman veden kanssa toimii.

    ”Kalan- ja lihansyöjälinnuilla virtsahappoa erittyy enemmän kuin vaikkapa pikkulinnuilla tai sorsilla.”

    Emeritusprofessorin mielestä hyökkäilevää lokkia ei tarvitse pelätä, vaikka siitä voi ensimmäisellä kerralla säikähtää.

    ”Jos pihalla on esimerkiksi kalalokin poikanen ja emot hyökkäilevät, voi poikasen siirtää pihan nurkkaan kuitenkin varmistaen, että emot seuraavat.”

    Hohtola itse pitää lokkeja kohdatessaan pään päällä kämmentä sormet harallaan, sillä hyökkäilevät lokit tähtäävät aina korkeimpaan kohtaan.

    ”Mikä tahansa kepakko tai sateenvarjo päätä korkeammalla ajaa saman asian”, hän neuvoo.

    Lisää aiheesta
    • Talousmetsistä ei tahdo löytyä sopivia pesäpaikkoja viirupöllölle. Pesä onkin tehty pihamännyn haaraan.

      Luonto | Viirupöllö pesi pihapuuhun – aggressiivisten asukkaiden siirtoa yritetään kypärä päässä

      Tilaajalle
    • Isokoskelot palaavat Suomeen kevättalvella. Lintu on eräs kevään ensimmäisistä muuttolinnuista. Kuvassa vasemmalla naaras- ja oikealla koiraslintu.

      Eläimet ja kasvit | Koukkunokkainen kalastaja pukeutuu parhaisiinsa pariutumisaikaan, mutta poikasiaan hoitava pariskunta alkaa muistuttaa toisiaan

      Tilaajalle
    • Hiiripöllö on solakka ja varista pienempi petolintu.

      Luonto | Päivällä metsästävä pöllö on lajinsa harvinaisuus – ravinnon puute voi ajaa pohjoisen asukin etelärannikolle saakka

    • Lumikorento on kärsäkorentojen lahkoon kuuluva lentokyvytön hyönteinen.

      Luonto | Hyönteisiä keskellä talvea hangen päällä? Suonissa virtaava aine pitää sitkeimmät lajit hengissä pakkasillakin

    Artikkelin aiheet
    kalalokki
    linnut
    uloste
    Esa Hohtola
    Oulun yliopisto
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”