• MT 100 vuotta sitten: Norjalaiset nirsoilevat suomalaiselle lihalle

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 8.12.1923 myös pahnojen alle melkein menehtyneestä miehestä.
    Martta Yhdistyksen äänenkannattaja Emäntälehti mainosti MT:ssä.
    Martta Yhdistyksen äänenkannattaja Emäntälehti mainosti MT:ssä. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    10.12.202322:00
    Tuovi Mäkipere

    Suomalainen liha ei kelpaa norjalaisille.

    Hämmästyttävää menettelyä Norjan viranomaisten taholta.

    Norja on, kuten tunnettua, elintarpeisiin nähden enemmän kuluttajan kuin tuottajamaan asemassa. […] Myöskin Suomi on aikanaan voinut lähettää Norjaan eläviä eläimiä ja lihaa. Sodan päätyttyä on tämä kuitenkin käynyt entistään hankalammaksi, sillä Norjassa saatettiin voimaan yleinen kielto tuottaa maahan eläimiä ja lihaa muualta kuin Ruotsin valtakunnasta. […]

    Kiellon perusteluja tiedustellessa on sekä yksityisille että valtion edustajille vastattu, että koska Suomi on siksi läheinen rajanaapuri Venäjälle ja koska eläinlääkintätoimintamme järjestely on Norjan viranomaisille tuntematonta, ei Norjan oman karjakannan suojaamiseksi tarttuvilta eläintaudeilta voida myöntää suomalaisille oikeutta tuottaa maahan karjaa tai lihaa. Varsin tärkeänä esteenä on lisäksi aikaisemmin mainittu puutteellinen teurastamoja koskeva lainsäädäntömme. […]

    Varmana on näin ollen edelleen pysynyt, että suomalaista lihaa ei ole vieläkään sallittu viedä Norjan valtakuntaan. Kun meillä ei liioin ole muutakaan sinne vietävää, on kaupankäyntimme Norjan kanssa siis käymässä peräti yksipuoliseksi. Olemme tuottaneet sieltä Norjansalpietaria lakattava käyttämästä Suomen maanviljelyksessä, kun kerran Suomen liha ei kelpaa norjalaisille. Onko meillä lisäksi syytä myöntyä mihinkään norjalaisille edulliseen sopimukseen, merenkulkusopimukseen esimerkiksi, joka taloudellisesti on paljon suurimerkityksellisempi kuin lihan vienti Norjaan ellei meidänkin etumme samalla tule huomioonotetuiksi? […]

    Suomen maamiesten hartain toivomus on saada rauhaisaa, hyvää yhteistyötä aikaan kaikkien naapurimaiden kanssa. […] Näissä oloissa emme voi muuta kuin vakavasti kiinnittää hallituksen huomiota yllä kuvattuun Norjan viranomaisten menettelytapaan, ja toivoa, että sille onnistuu löytää sopiva menettelytapa tämän kysymyksen saattamiseksi meille suotuisaan lopputulokseen.

    Ruprecht-merkkisiä maanviljelyskoneita kauppasi MT:ssä turkulainen Osk. F. Lundén.
    Ruprecht-merkkisiä maanviljelyskoneita kauppasi MT:ssä turkulainen Osk. F. Lundén. Kuva: Kansallisarkisto

    Vaarallista nukkua pahnaladossa.

    Kun Pirkkalassa Pukkilan kylän Alasen talossa äskettäin puitiin kauroja, rupesi pahnaladossa toimiva henkilö puolen päivän edellä kuulemaan outoa heikkoa ääntä pahnakasasta, joita puolisen päivää oli latoon ahtanut. Puimakone pantiin seisomaan ja ruvettiin kaivamaan pahnakasaa. Hetken kaivamista jatkettua, tuli esiin mies, joka kertoi, että hän edellisenä iltana oli mennyt lepäämään ladossa ennestään olevaan pahnakasaan, eikä sattunut heräämään ennenkuin päälle ahdetut pahnat alkoivat ankarasti painaa. Mies sanoi olevansa kotoisin Salmin pitäjästä. Oli onni onnettomuudessa, että yövieras tuli aikoinaan huomatuksi. Oli vähällä käydä niin, että olisi vasta talvella tullut kuolleena esiin.

    Lisää aiheesta
    • Kauko Mäntylä tutkailee Teijon Paavo -puimakonetta, joka on mallia 1935. Koneen omistaa Kaukon ystävä Henrik Pohjola.

      Sodanaikaisista rakkauskirjeistä avautui ikkuna pienviljelystilan arkeen

    • Kamareiden seiniin Riitta ja Pekka valitsivat korkean helmipaneelin. Idean he saivat 1900-luvun alun vanhoista valokuvista.

      Kainuulainen hirsitalo Päivärinta selvisi tuurilla sotien tulimerestä – uudistettu talo uhkuu yhä historiaa

    • Pohjanmaa oli vahvaa karja­maja-aluetta. A.O. Heikel kuvasi hirsisen, malkakattoisen karja­majan Maalahdella vuonna 1903.

      Historia ja perinne | Vielä sata vuotta sitten naiset muuttivat lehmien kanssa kesäksi tilan takamaille ‒ Pohjanmaa oli vahvaa karjamaja-aluetta

      Tilaajalle
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää