Seppo Mattila ja Veijo Lehtonen ovat tyytyväisiä Paimenenmäen kyläradioon, joka mahdollistaa yhteydenpidon myös sähkö- ja tietoyhteyskatkosten aikana. Kuva: Suvi Elo
Kriisin tullen kylän sydän saattaa olla asukkaiden turvapaikka – osa kylätaloista saa yhteyden seuraavaan kylään, vaikka puhelin pimenisi
Yläneen Keihäskosken vanha kyläkoulu on nykyisin Paimenenmäen kylätalo, jossa toimii aktiivinen kyläyhdistys. Kylätalosta löytyy myös yksi Suomen harvoista kyläradioista.
Syystalkoot ovat Pirjo Lehtoselle, Veijo Lehtoselle, Tapio Peltolalle ja Seppo Mattilalle tuttua puuhaa. Kuva: Suvi EloKeihäskosken vanha kyläkoulu kohoaa suurten kuusivanhusten peittämän Paimenenmäen kukkulan kupeessa. Korkea ja komea hirsirakennus kohosi paikalle 1900-luvun alussa ja koulutoiminta jatkui rakennuksessa vuoteen 1992 asti.
Rakennus tunnetaan nykyään Paimenenmäen kylätalona ja paikka on Tourulan-Keihäskosken aktiivisen kyläyhdistyksen toiminnan keskipiste.
”Kun kunta päätti koulutoiminnan loppumisesta, oli heti selvä, että kyläyhdistys on kiinnostunut ottamaan rakennuksen omaan käyttöönsä”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Mattila.
Mattilalla, kuten myös kahvipöydän ääressä istuvilla Veijo Lehtosella ja Tapio Peltolalla on voimakas side rakennukseen, sillä miehet ovat käyneet rakennuksessa oman koulutiensä. Vielä vuosikymmenien jälkeenkin liikuntasalissa pelatut lentopallo-ottelut ja muut muistot kirpoavat tarinankertojien mieliin.
”Tahdoimme myös varmistaa, että henkilökohtaisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus saa arvoistansa jatkokäyttöä”, Veijo Lehtonen huomauttaa.
Paimenenmäki palvelee paitsi kyläläisiä myös eri yhdistyksiä kokous-, kohtaus- ja juhlapaikkana. Paikalla järjestetään myös jo perinteeksi muodostuneita tapahtumia, kuten markkinoita, juhlalounaita sekä muita tapahtumia.
”Ensimmäinen ja yhä suosituin tapahtumistamme on äitienpäivälounas, joka kerää aina tuvan täyteen”, kertoo kyläyhdistyksen sihteeri Pirjo Lehtonen.
”Korona-aika rajoituksineen kuritti myös kyläyhdistyksen toimintaa, mutta on ollut ilo huomata, että väki on jälleen löytänyt tapahtumiin, kun rajoituksia ei enää ole.”
Erilaiset tapahtumat ja tilojen vuokrat ovat tärkeä osa tulojen hankintaa, jolla kyläyhdistyksen on mahdollista ylläpitää suurta kiinteistöä.
Yleisten vuokratilojen lisäksi Paimenenmäessä on myös kolme vuokra-asuntoa.
”Vanhat kyläkoulut ovat usein siitä hyviä ja monikäyttöisiä rakennuksia, että niissä on jo valmiina esimerkiksi vanhoja opettajien ja talonmiesten asuintiloja, joita saadaan helposti muokattua vuokra-asunnoiksi”, muistuttaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
”Ilman tällaisia lisätuloja ja kuntien sekä muiden tahojen avustuksia kylätalojen ylläpito olisi lähes mahdotonta.”
Tänä talvena suomalaisten kylätalojen tulevaisuuden yllä mustana pilvenä leijuu energian hintojen voimakas nousu.
”Ainakin puheissa pelko on suuri ja todellinen, osa kyläyhdistyksistä on kuitenkin osannut ennakoida tulevaa ja varautua esimerkiksi päivittämällä lämmitysjärjestelmiä ja tekemällä hyvissä ajoin pidempiaikaisia sähkösopimuksia,” Linkoranta sanoo.
”Monessa paikassa kylätalot ovat ainoita paikkoja koko alueella, joissa järjestetään toimintaa, voi harrastaa ja tavata ihmisiä. Olisi todella sääli, jos taloja jouduttaisiin kustannusten nousun vuoksi pitämään kokonaan kylminä ja suljettuina.”
”Poikkeusoloissa, jos kaikki muut yhteydet katkeavat ja kännykät pimenevät, saadaan kyläradiolla yhteys seuraaviin kyliin ja ihmisiin.”
Kylätalojen rooli voisi nousta tärkeäksi erilaisissa kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa, kuten pitkien sähkökatkosten tai tietoliikenneverkon häiriöiden aikana. Tällöin kylätalot auttaisivat esimerkiksi lämpimänä pysymisessä, tiedonsiirrossa ja yhteydenpidossa.
Paimenenmäen keittiön nurkasta löytyykin Suomessa vielä melko harvinainen kyläradio.
”Kylätalojen yhteyteen on rakennettu tukiasemia, joiden taajuudet perustuvat metsästäjien radiopuhelimissa käyttämiin taajuuksiin”, kertoo puhelinta esittelevä Seppo Mattila.
”Poikkeusoloissa, jos kaikki muut yhteydet katkeavat ja kännykät pimenevät, saadaan kyläradiolla yhteys seuraaviin kyliin ja ihmisiin.”
Hiljattain toteutetussa kokeilussa yhteydenpitojärjestelmää testattiin neljän varsinaissuomalaisen ja satakuntalaisen kylän välillä, koska kantavuuksista ei tiedä ilman konkreettista testausta.
Pisimmät välimatkat kylien välillä olivat jopa 60 kilometriä ja senkin matkan sanoma kantoi kirkkaana perille.
”Tukiasemista on tarkoitus rakentaa ketju, jonka pisteiden kautta tieto saadaan tarpeen vaatiessa kulkemaan hyvin laajalle alueelle,” Mattila kertoo.
Vaikka kyläradiot ovat tilanteita varten, joita ei toivottavasti koskaan kohdata, kohoavat kylien ja kylätalojen merkitys hankkeen myötä jälleen pykälän ylöspäin, muodostaen kylätaloista tukikohtia poikkeuksellisten olojen sattuessa kohdalle.
- Osaston luetuimmat
