Toni Paunilan ja Hannu Häiväläisen yritykselle löytyi toimitila Muurasjärven seurantalolta. Pitopalvelun perustamisessa auttoi starttiraha, jota kaksikko haki puoleksi vuodeksi. Kuva: Elina Paavola
Karjakosta kasvoi itseoppinut leipuri – nyt yrittäjäpari hurmaa pullillaan Muurasjärvellä: ”Aamulypsylle en ole ehtinyt ikävöidä”
Leipomoyrittäjien paras mainos on alusta asti ollut syöty pulla, jossa ei säästellä voissa ja sokerissa. Pariskunta on otettu pienillä paikkakunnilla lämpimästi vastaan.Muurasjärvi
Yrittäjäparin työnjako on selvä. Hannu Häiväläinen (kuvassa vasemmalla) vastaa makeista herkuista ja Toni Paunila suolaisista. Ruokarajoitteet eivät tuota suurempaa päänvaivaa. ”Nykyään guteeniton täytekakkupohja on liki samanlainen kuin perinteinen. On ihan kivakin katsella erilaisia raaka-aineita, kun tulee vaikka vegaanitilaus”, Paunila toteaa. Kuva: Elina PaavolaVoisilmät viekoittelevat kahvipöydässä Muurasjärven seurantalolla Harjulinnassa. Asiakkaan iloksi maidossa, voissa ja sokerissa ei ole pihistelty.
Jotta paikkakunnalla pysytään pullissa, Kartanon Herkkujen yrittäjä Hannu Häiväläinen herää aamukuudeksi vaivaamaan taikinaa. Yhdeksältä tuotoksia odotellaan jo vesi kielellä kyläkaupalla.
”Itestäni tuntuu, että aina sitä samaa voisilmä- ja kanelipullaa, että eikö ne koskaan kyllästy. Välillä kokeilen jotain rahka- tai kreemipullaa vääntää. Kerran sitten en tehnyt kanelipullaa lainkaan, jolloin heti ensimmäinen asiakas taivasteli, että eikö ole yhtään korvapuustia”, Häiväläinen naurahtaa.
”Aamulla ennen kuutta navettaan, välissä leipomaan ja sitten taas navettaan.”
Vuonna 2015 Häiväläinen kertoi MT:n artikkelissa, millaista oli tulla kaapista maaseudulla, Varpaisjärvellä. Pari vuotta aiemmin elämään oli ilmestynyt kumppaniksi Toni Paunila.
Nyt pariskunta on pitänyt yhtä kymmenen vuotta.
Karjakon töitä Häiväläinen ehti paiskia 26 vuotta, kunnes alle vuosi sitten uskaltautui kokkipuolisonsa houkuttelemana yrittäjäksi.
”Ei siitä voi tulla kuin konkurssi”, kuuluivat Paunilan rohkaisevat sanat.
”Kaksi kuukautta tein itseni kanssa töitä, että raaskinko jättää lehmät. Sitten yhtenä yönä tuli ahaa-elämys ja päätös oli aamukahvilla valmis.”
Viime vuoden kesä vierähti vielä kahta työtä paiskiessa.
”Aamulla ennen kuutta navettaan, välissä leipomaan ja sitten taas navettaan. Aika heviä oli”, Häiväläinen kertaa 13-tuntisia työpäiviään.
Leiponut Häiväläinen on pienestä pitäen. Aluksi itseoppinut jauhopeukalo ruokki tuttavia, sitten tuttujen tuttuja, kunnes kaupassa tuli vastaan ennestään tuntematon Hilkka, joka ehdotti Häiväläiselle pullakauppoja.
”Sitten puhelin vain alkoi soida”, Häiväläinen muistelee.
Yhä yrityksen paras mainos on syöty pulla. Tai ateria.
Pääsääntöisesti suolaiset ruoat ovat Paunilan heiniä, kun taas makeat herkut ja esillepano ovat Häiväläisen hommia.
”Mulla ei ole silmää sellaiseen. Jos täytekakkuja koristelisin, ei niitä kukaan ostaisi”, Paunila tokaisee.
Kartanon Herkkujen pitopalvelu ruokkii niin juhla- ja bingoseurueita kuin urakkatöissä paiskivia rakentajiakin.
Tänä kesänä keikkaa on pukannut muun muassa Anssi Tikanmäen konsertissa, teepiknikillä ja Haapajärvi-cruisingissa, jossa tarjolla oli pyttipannua ja leivonnaisia. Traktorinvetokisoihin Häiväläinen leipaisi 600 pullaa.
”Nyt on taikinakone hankinnassa, kun kohta olkapäät ottavat lopputilin.”
Työn suola ja sokeri ovat vaihtelevuus, erilaiset tapahtumapaikat ja ihmisten tapaaminen. Elokuun alusta parivaljakko alkoi myös vastata viereisen kyläkoulun siivouksesta.
”Yrittäjällä on vapaus ja saa olla oman itsensä herra. Ympärillä ei pyöri nalkuttavaa pomoa” Paunila heittää.
”Paitsi jos nalkutamme toisillemme”, Häiväläinen naurahtaa.
Kartanon Herkkujen hittituote on pulla. Suolaisista suosituin on kinkkupiirakka. Kuva: Elina PaavolaAamulypsylle Häiväläinen ei ole ehtinyt ikävöidä.
”Niin paljon on ollut näitä töitä. Tietysti lehmät ovat mielessä ja osuvat silmään, kun tuolla ajelee.”
Lapinlahdelta Haapajärvelle päätyminen oli sikäli sattumaa, että siellä sijaitsee Karjalahden kartano, jossa hoidetaan päihderiippuvaisia.
Kyseiseen hoitoon Toni Paunila hakeutui vuosi sitten heinäkuussa. Siitä lähtien hän on pysynyt raittiina.
”Ihan hyvä vuosi on ollut, tosi helppoa oikeastaan”, Paunila kertoo. Hän käy kerran viikossa AA-kerhossa ja pysyttelee toistaiseksi poissa baareista.
Vapaa-ajan täyttävät muun muassa ulkoilu, uinti ja elokuvat.
Kaksikon motto on, että maitoa ja voita pitää olla. ”Maku edellä mennään”, Hannu Häiväläinen (vas.) vannoo. Kaikki tuotteet ovat laktoosittomia. Kuva: Elina PaavolaKartanon Herkut ponnistaa juurikin Karjalahden kartanosta, jossa pariskunta alkoi viime lokakuussa vastata hoidossa olleiden ruokahuollosta. Jatkuva oleskelu kuntoutuvien parissa ei kuitenkaan tehnyt hyvää, joten Häiväläinen ja Paunila alkoivat etsiä asuntoa ja toimitiloja lähiseuduilta.
Muurasjärveltä tärppäsi molemmat. Koti ja seurantalo Harjulinna tilavine keittiöineen sijaitsevat alle puolen kilometrin päässä toisistaan.
Forssasta kotoisin olevaa Paunilaa ei saisi enää muuttamaan kaupunkiin. Luonto ja ystävälliset ihmiset ovat vieneet mennessään.
”Olemme taas tulleet uuteen pieneen maalaispitäjään ja meidät otettu todella hyvin vastaan. Ei ole kukaan huudellut kadulla, että homot pois täältä”, Häiväläinen toteaa.
Muurasjärvellä kahden herran pitopalvelu ja suviseuroihin suuntaavat mahtuvat hyvin samaan kahvipöytään.
”Ehkä se on persoonastakin kiinni, miten vastaanotetaan ja miten asiaa tuodaan ilmi”, Häiväläinen pohtii.
”Me ei olla mitään pride-ihmisiä, eikä kuljeta sateenkaariliput selässä”, Paunila mainitsee ja täsmentää, ettei hänellä ole mitään sellaistakaan vastaan.
”Kaikkien ihmisoikeudet ovat tärkeitä, ei yksin homojen ja lesbojen”, hän lisää.
Kaksikolle hyvinvoinnin mittari on nyt hyvä arki ja sellainen vallitsee Muurasjärvellä.
Leipovaa miesparia ei ole hämmästelty Muurasjärvellä, Haapajärvellä eikä lähtöpaikkakunnalla Lapinlahdella. Kuva: Elina PaavolaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
