Isäntä kielsi usein olevansa aviottoman lapsen isä – näissä maakunnissa vauvoja syntyi eniten piian ja isännän suhteesta

Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei entisaikaan yleensä hylätty. Eniten aviottomia lapsia syntyi Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Siellä oli paljon tilatonta väestöä, pitäjiä ja enemmän väestöä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kertoo tutkija Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta.

”Suurin osa avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista olivat palkollisten, kuten piian ja talollisen pojan tai rengin omia. Vain yksittäiset lapset syntyivät isännän ja piian välisen seksuaalisen kanssakäymisen seurauksena”, kertoo Miettinen.

Aviottoman lapsen saaminen oli Miettisen mukaan naiselle häpeällistä. Se aiheutti naisen maineeseen tahran ja vaikeutti heidän avioitumistaan.

Joissakin harvoissa tapauksissa piika myös murhasi oman lapsensa, mistä seurasi naiselle kuolemanrangaistus.

Jyväskylän yliopiston tutkija Pasi Saarimäen väitöskirjasta ilmenee, että esimerkiksi Keuruulla 1800-luvulla 20 lapsen murha- tai sikiönkätkentätapauksissa neljässä lapsen isä oli ollut joko isäntä tai talollisen poika.

Piika teki palvelustöitä maatalossa lähes synnytykseen asti. Synnytyksen ajan lapsi oli usein isovanhemmilla hoidossa ja synnytykseen kuluvan toipumisajan piika joutui korvaamaan omalla työllään palvelusvuoden päättymisen jälkeen.

”Usein piika kuljetti lasta mukanaan tilalla, mikä oli sallittua. Heti kun lapsi oli 5–6 vanha, hänet otettiin mukaan tilan töihin”, Miettinen sanoo.

Ainoa vaihtoehto saada isä vastuuseen lapsen elättämisestä oli haastaa hänet käräjille.

”Usein isäntä kielsi olevansa lapsen isä, ja sitä oli myös vaikea todistaa. Usein lapsen elatus jäi naisen perheelle tai perheettömänä köyhäinhoidon varaan”, Miettinen toteaa.