• Korona-ajan ylioppilas kävi ensimmäisen vuoden lukiota etänä ja harjoitteli vanhojen tansseihin maskit kasvoilla sekä kumihanskat kädessä

    Jemina Sartovuo on tyytyväinen ylioppilaskirjoitusten tuloksiinsa: keskiverto on kyllin hyvä ja riittää, kun on tehnyt parhaansa.
    Jemina Sartovuo oli töissä, kun kirjoituksen tulokset tulivat.
    Jemina Sartovuo oli töissä, kun kirjoituksen tulokset tulivat. Kuva: Jarno Mela
    Lukemisto|Koulutus
    3.6.202313:00
    Riitta Mustonen
    Askola

    Kun askolalainen Jemina Sartovuo, 18, aloitti lukion, hän opiskeli ensimmäisen vuoden lähes kokonaan kotona etäkoulussa koronapandemian takia. Toisen lukuvuoden vanhojen tansseihin piti harjoitella kumihanskat käsissä ja maskit kasvoilla. Tansseja katsomaan sai kutsua vain neljä vierasta.

    ”Se vaikutti ryhmähenkeen, kun nähtiin toisiamme vain tietokoneen ruudulla ja tavattiin tosi harvoin. Olihan se aika yksinäistäkin, varsinkin uusille”, Jemina miettii.

    Askolan lukio on pieni, noin sadan oppilaan koulu. Kullakin vuosikurssilla on kaksi luokkaa. Jeminalla oli siellä yläkoulusta tuttuja, mutta myös uusia oppilaita, kuten Milla, joka tuli kouluun Porvoosta.

    Jemina tutustui Millaan heti ensimmäisenä koulupäivänä.

    ”Hän oli uusi meidän luokassamme, ja menin heti kysymään, että onko hänellä tuttuja täällä. Meistä tuli parhaita kavereita.”

    Sellainen Jemina on. Hän haluaa, että kaikki ovat mukana eikä ketään jätetä yksin. Yhteisöllisyyteen hän on kasvanut isossa sisarusparvessa neljän isonsiskon ja yhden pikkuveljen kanssa.

    Perhe asuu Askolan Onkimaalla paikassa, jossa jo Jeminan äiti on asunut omien isovanhempiensa kanssa. Pihapiiri on sama, missä äiti on leikkinyt, mutta rakennukset uusia.

    Vaikka Askolan kirkolle on kotoa neljän kilometrin matka ja lukioon kaksi kertaa pitempi, niin Jeminasta maaseudulla on ollut ihana kasvaa.

    ”Olen asunut täällä koko ikäni ja tykännyt. On tilaa ja rauhaa tehdä kaikkea ja sisarukset ovat olleet lähellä.”

    Pandemiaeristyksen aikakaan ei tuntunut Jeminasta niin raskaalta, koska perhettä oli koko ajan ympärillä. Kaksi vanhempaa siskoa asuu lähellä. Toisella on jo kolme lasta, joten vilinää riitti omasta takaa, vaikkei kouluun ja kylille päässytkään.

    Oli silti haastavaa aloittaa lukio lähes kokonaan etänä ja Teamsissa.

    ”Onneksi toisen ja kolmannen vuoden sai käydä koulua normaalisti, yhdessä muiden kanssa”, Jemina hymyilee nyt, kun rupeama on ohi.

    Jeminalle oli itsestään selvää pyrkiä lukioon, sillä 15-vuotiaana hän ei vielä tiennyt, mitä haluaisi isona tehdä. Askolan lukio vaikutti lisäksi kivalta paikalta opiskella, ja keskiverto-oppilaana Jeminalla oli hyvät mahdollisuudet päästä sisään.

    Kolme vuotta lukiossa kului nopeasti. Jeminan luokalla oli 20 oppilasta, ja kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään.

    ”Meillä oli hyvä yhteishenki. Jos jollakin oli vaikeuksia, tehtiin yhdessä, kuunneltiin ja autettiin. Haastavia tehtäviä tehtiin ryhmässä, eikä jätetty ketään yksin. Siitä tuli kolmen vuoden aikana tapa.”

    Pandemia-ajan eristystä lievitti se, että sisarukset asuivat lähellä.

    Aika paljon lukiossa keskityttiin tuleviin kirjoituksiin, mutta Jemina päätti olla stressaamatta liikaa. Hän arvelee, että lukion raskaus riippuu siitä, haluaako suoriutua täydellisesti ja saada kaikesta kiitettävän.

    ”Minun neuvoni on, että panosta niihin aineisiin, jotka haluat kirjoittaa ja joista olet kiinnostunut, äläkä ota paineita muista.”

    Jeminan lempiaineita olivat psykologia ja uskonto, ja ne hän kirjoittikin. Lisäksi hän kirjoitti pakolliset äidinkielen, vieraan kielen ja matematiikan. Yhteensä siis viisi ainetta, jotka kaikki menivät läpi.

    Vaikka Jemina päätti olla stressaamatta liikaa, niin tottakai paineita oli. Ei vähiten sen vuoksi, että jos olisi sairastunut, niin kirjoituksiin ei olisi voinut osallistua.

    Jemina purki paineita viettämällä aikaa kavereiden kanssa, mieluiten Porvoossa kahviloissa tai kaupoilla. Ennen kuin hän tammikuussa sai ajokortin, sinne tarvittiin joku kyytimään. Julkiset yhteydet ovat heikot: busseja kulkee vain pari päivässä, ja matka yhteen suuntaan on 25 kilometriä.

    Kirjoitusten tulokset tulivat koululle toukokuun 16. päivänä. Hän laittoi koulusihteerille viestin, saisiko sähköpostilla omat tuloksensa.

    ”Katsottiin ne sitten työkaverin kanssa. Oli tosi onnellinen fiilis, kun näin, että pääsen ylioppilaaksi ja saan pitää juhlat.”

    Arvosanoihinsa Jemina on tyytyväinen, mutta ei halua kertoa niitä.

    ”Ne ovat minulle hyvät, keskivertoa”, hän myhäilee.

    Kotona alkoi ankara valmistautuminen juhliin, muun muassa lattiat saivat uudet päällysteet. Äidin kanssa Jemina on tilannut kakkuja ja muuta tarjottavaa ja käynyt ostamassa juhlamekon.

    ”Siinä oli vähän vaikeuksia. Lopulta löytyi valkoinen, jossa on röyhelöä.”

    Juhliin tulee noin 50 vierasta, ja illalla askolalaiset ylioppilaat menevät lakkiaistapahtumaan Helsinkiin Kaivohuoneelle. Sinne tulee ylioppilaita muualtakin Uudeltamaalta.

    Jemina Sartovuo

    Tämän kevään ylioppilas Askolan lukiosta.

    Asuu Askolan Onkimaalla. Perheessä neljä isosiskoa, pikkuveli, äiti ja puoli-isä. Lisäksi kissa ja koira.

    Harrastaa juoksemista kotikulmilla Onkimaalla ja kavereiden ja sisarusten kanssa seurustelua.

    Palkittiin penkkareiden abigaalassa vuoden bilehileenä. ”Olin aina jossain menossa mukana ja järjestin koulun tapahtumia.”

    Tärkeät arvot yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja luonto.

    Opiskelusta Jemina aikoo nyt pitää välivuoden ja tienata rahaa opiskeluaikaa varten. Hän sai heti kirjoitusten jälkeen työpaikan Monninkylän päiväkoti Sateenkaaresta. Työnsaannissa auttoi lukiopohjan lisäksi kerhonohjaajan ja isosen koulutus.

    Aiempina kesinä Jemina on poiminut mansikoita, ollut rippileirillä isosena ja työskennellyt elintarvikekaupassa Askolassa.

    Jemina pitää lasten kanssa työskentelystä. Hän on pitkään miettinyt luokanopettajan ammattia ja aikookin vuoden päästä pyrkiä opiskelemaan opettajaksi. Toki hän on tietoinen koulumaailman paineista, mutta työn hyvät puolet painavat enemmän.

    ”Saa suunnitella omannäköiset oppitunnit ja toteuttaa itseään.”

    Jeminan juuret ovat syvällä Askolan Onkimaalla, sillä jo hänen äitinsä on asunut siellä omien isovanhempiensa kanssa.
    Jeminan juuret ovat syvällä Askolan Onkimaalla, sillä jo hänen äitinsä on asunut siellä omien isovanhempiensa kanssa. Kuva: Jarno Mela

    Hyvä opettaja on Jeminan mielestä läsnä, kuuntelee ja samaan aikaan saa luokan keskittymään tehtäviin.

    ”Ja osaa jutella muustakin kuin oppiaineesta. Opettaja vaikuttaa paljon siihen, miten oppilaat opiskelevat. Luottamus pitää ansaita.”

    Askolan lukiossa aloitti kaksi vuotta sitten toimintansa lukiokoutsi, mikä Jeminan mielestä oli hieno asia. Historian ja filosofian opettaja Kuisma Keskinen toimi koutsina eli piti kahvihetkiä, auttoi koulutehtävissä ja piti lukiokoutsitunteja.

    Lisäksi Jemina haluaa mainita opinto-ohjaajansa Jaana Sunnvikin. ”Hän oli erityisen hyvä. Hän sanoi aina, että tee parhaasi, se riittää.”

    Saman opin Jemina on saanut kotoa äidiltään.

    ”Äiti on näyttänyt, että sillä pärjää, miten itse saa kaiken tehdyksi. Äiti on pitänyt perhepäivähoitoa ja ollut kotona vahtimassa meitä. Äiti oli aina kotona, kun tulin koulusta. Se tuntui kivalta. Hän on antanut hyvän mallin”, Jemina kiittää äitiään, joka on pitkään ollut sairauseläkkeellä.

    Lisää aiheesta
    • Lukiolaiset Inari Jomppanen ja Johanna Kumpuniemi ovat tyytyväisiä uuden koulurakennuksen avariin tiloihin. Kumpuniemi tosin kaipaa vanhasta koulusta biljardipöytää ja lukiolaisten omia tiloja.

      Koulutus | Ivalon lukiolaiset tähtäävät armeijaan ja etelään opiskelemaan – ”Ei ketään kiinnosta täällä, onko saamelainen vai suomalainen”

      Tilaajalle
    • Osa valkosipuleista myyntiin ja osa odottamaan istutusta. Kari Koppelmäki valmistelee myytävää viikonlopun sadonkorjuumarkkinoille.

      Maatalouspolitiikka | Viljelijä Kari Koppelmäki ei käynyt lukiota mutta hänestä tuli silti tohtori: ”Korona ja sota ovat osoittaneet, kuinka hataralla pohjalla ruuan omavaraisuus Suomessa on”

    • Säkylän seudun lukiosta valmistuva Laura Kavander juhlii tänään lakkiaisia sukulaisten ja ystävien kanssa kotonaan Yläneellä. Sylissä Milo-koira.

      Koulutus | Tämän kevään ylioppilaalle normaali lukioarki oli koronaa – Laura Kavander arvostaa niitä päiviä, jotka hän sai viettää ystävien kanssa koululla

      Tilaajalle
    • Inka Laaksonen on yksi noin 25 200 kevään ylioppilasta.

      Mynämäen lukiossa sai olla oma itsensä, tuore abi kertoo: "Jos on huono päivä, niin on, ja aina ei täydy laittaa meikkejä naamaan"

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle