Likaisen työn tekijöille on annettu katteettomia lupauksia, mutta moni löytää uutta työtä

Ilmastoteot näyttäytyvät hyvin erilaisina kaupungeissa ja maaseudulla asuville sekä eri ammattikunnille. Siinä missä kerrostaloasunnossaan etätyötä tekevä helsinkiläinen pohtii lentämisen vähentämistä ja käyttää joukkoliikennettä, hänen maaseudulla asuva serkkunsa saattaa urakoida turvesuolla ja asua kymmenien kilometrien päässä työpaikalta, jonne pääsee vain henkilöautolla.

Minea Koskisen, Karoliina Paanasen ja Miikka Pirisen teoksessa Likainen työ pureudutaan ajankohtaiseen ja tärkeään kysymykseen, miten vihreä siirtymä kohtelee erilaisia ihmisiä.

Kirjoittajakolmikko on jututtanut niin suomalaisia turveyrittäjiä kuin Yhdysvaltain hiilikaivoksissa puurtavia nokinaamoja, joista on myös runsaasti kuvia. Heidän elinkeinonsa näivettyvät, joten jotain muuta olisi keksittävä henkensä pitimiksi.

Miten yhteiskunta auttaa ”likaisen työn” tekijöitä siirtymässä, ja keitä kaikkia joukkoon oikeastaan kuuluu? Viljelijät, jotka pitävät meidät muut hengissä?

Kirjassa kerrotaan muun muassa, millaista keskustelua maitotilallinen kävi ympäristöaktivistien kanssa heidän järjestämässään tapahtumassa ja millaisia sanktioita seurasi Elokapinallisille Mannerheimintien tukkimisesta. Onko lieventävä asianhaara, että yrittää pelastaa planeetan?

Entäpä millainen on poliitikkojen ja etujärjestöjen rooli kaikessa? Ainakin turvetuottajille on annettu osin katteettomia lupauksia turpeenpolton jatkumisesta.

Turkistarhaajilla voi olla edessään samalainen kujanjuoksu. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) käsityksen mukaan turkistuottajat haluavat kuitenkin toimia alalla loppuun saakka, eivätkä miettiä vaihtoehtoja ja luopumista jo ennakoivasti.

Ehkä muutosta ei kannata liikaa pelätä. Turvetuottajien keskuudesta on kantautunut hyviä uutisia, että porukkaa on työllistynyt kaikenlaisessa urakoinnissa, tehtailla, metsätöissä ja rekkakuskeina.

Nykyinen hallitus on pitkälti tulosta siitä, että moni suomalainen on kyllästynyt vihreän siirtymän aiheuttamiin tiukennuksiin ja heikennyksiin. Siitä päätellen siirtymää ei ole osattu toteuttaa oikeudenmukaisesti.

Selvää kuitenkin on kirjoittajienkin mielestä, että ilmastonmuutos ja luontokato pitää pysäyttää. Jos niin ei tehdä, meillä ei pian ole edellytyksiä harjoittaa mitään elinkeinoja karrelle palaneella ja kuihtuneella planeetalla.