Jori Arvosen valinta suurlähettilääksi herätti närää sekä ulkoministeriössä että myös laajemmin. Tärkeiden lähettiläspaikkojen ”politisoitumista” ei pidetty hyvänä kehityksenä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Suomen uusi EU-lähettiläs povaa vaikeata vääntöä maatalouspolitiikasta: ”Se on todella kinkkinen ongelma unionille”
Suomen uusi EU-lähettiläs Jori Arvonen halusi lapsena konttoripäälliköksi. Tavallaan haave toteutui, mutta väärässä paikassa.TilaajalleBryssel
Suomen uusi EU-suurlähettiläs Jori Arvonen sai EU-oppinsa Turun yliopistossa professori Esko Antolalta. Vaikka Arvosta voi pitää EU-konkarina, hän on asunut Brysselissä lyhyesti vain kerran ennen lähettiläspestiään. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESJori Arvosen perheen ja suvun juuret ovat Turussa, mutta hän on syntynyt Salossa.
”Silloin siellä ei ollut Nokiaa, vaan Salora-niminen tv-tehdas. Äiti on kertonut, että ilmoitin pikkupoikana haluavani Saloran konttoripäälliköksi. No, elämä meni sitten vähän toisin”, tuore EU-lähettiläs kertaa työhuoneessaan Suomen Brysselin EU-edustustossa.
Vai menikö? Suurlähettiläs johtaa Suomen pysyvää edustustoa Euroopan unionin pääkaupungissa. Yhden sortin konttoripäällikön homma se on sekin.
Arvosen alaisina on iso joukko eri alojen asiantuntijoita. He valmistelevat Suomen linjauksia EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston päätöksentekoa varten. Usein linjaaja on lähettiläs itse. Säännöllisesti Suomen ääntä käyttää kunkin alan vastuuministeri ja kaikkein järeimmissä ratkaisuissa päätöksen tekee pääministeri.
EU-uralle Jori Arvonen lähti jo Turun yliopistossa. Johdattelijana oli legendaarinen EU-professori Esko Antola.
”Eskolla oli kyky innostaa opiskelijoita EU-asioiden pariin”, Arvonen kehuu.
Opiskelijapoliitikkona vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen kampanjointiin osallistunutta Arvosta voi luonnehtia Suomea EU-taipaleelle johdatelleiden konkarien kisälliksi. Nyt hän on itse jo konkari ja saavuttanut EU-urallaan tärkeän virstanpylvään. Yksi ratkaiseva käännös valitulla tiellä tuli eteen 1998.
Arvonen meni junalla Turusta Saloon haastattelemaan graduaan varten Sauli Niinistöä, kokoomuksen silloista puheenjohtajaa ja pääministeri Paavo Lipposen hallituksen valtiovarainministeriä.
”Siitä tuli kahdensuuntainen haastattelu. Niinistö kyseli huomaamattomasti minulta erilaisia asioita, koska hän haki itselleen uutta kansainvälisten asioiden avustajaa.”
Arvonen toimi neljä vuotta puheenjohtaja Niinistön salkunkantajana ja pääsi siinä kyydissä seuraamaan, miten yhteisvaluutta euroa valmisteltiin ja miten siihen siirryttiin. Hän oli myös kokoomuslaisten ulkoministerien Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin avustaja.
Vuonna 2011 Arvonen siirtyi alivaltiosihteeriksi valtioneuvoston EU-sihteeristöön ja jatkoi EU-konkari Kare Halosen aisaparina aina vuoteen 2021 asti. Visiitti kokoomuslaisten politrukkien hautomona tunnetussa viestintätoimisto Miltonissa jäi lyhyeksi. Vuonna 2023 pääministeri Petteri Orpo nosti Arvosen EU-asioiden alivaltiosihteeriksi.
Kaikki eivät olleet innostuneita siitä, että Orpo esikuntineen junaili Arvosen EU-lähettilääksi. Hän ohitti monta kokenutta uradiplomaattia eikä täyttänyt kaikkia kelpoisuusvaatimuksia. Yhden keskeisimmän lähettiläspaikan ”politisoituminen” herätti närää myös laajemmin, vaikka kukaan ei kyseenalaistanut Arvosen EU-kokemusta.
”Kun ei ollut poliitikon julkisuudessa parkkiintunutta nahkaa, niin kyllä se otti koville seurata itsestä käytävää keskustelua sivusta”, Arvonen myöntää.
Nyt tuoreelta lähettiläältä odotetaan konkreettisia näyttöjä kokemuksesta ja osaamisesta poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. On sotaa ja turvallisuusuhkia. Euroopan kilpailukyky on kuralla. Ilmastotavoitteet karkaavat käsistä. Laajentumisjuna pitäisi saada liikkeelle ja lisää rahaa tarvittaisiin, jotta kaikkiin haasteisiin voidaan vastata.
EU:n tulevan maatalouspolitiikan kasaaminen vetää lähettilään ilmeen vakavaksi.
Arvosen mukaan lähtökohdat sille, että Suomen ääni kuuluu Brysselin lainsäädäntökoneistossa paremmin, eivät ole huonot.
”EU-komission johdossa on ollut enemmän halua kuunnella Suomelle tärkeitä metsiin, biotalouteen ja myös turvallisuuteen liittyviä asioita”, hän tähdentää.
”Se, että meillä on nyt ruotsalainen ympäristökomissaari, ei ole hullumpi asia, mutta me joudumme silti varmasti vielä moneen kertaan kertomaan espanjalaiselle varapuheenjohtajalle tai tanskalaiselle energiakomissaarille Suomen painopisteistä.”
EU:n tulevan maatalouspolitiikan kasaaminen ensi vuodesta lähtien vetää lähettilään ilmeen vakavaksi.
”Se on iso ja vaikea asia. Siinä joudutaan hakemaan myös perspektiiviä tulevaan laajentumiseen. Kaikki jäsenmaat pohtivat tällä hetkellä, miten yhtälö ratkaistaan”, Arvonen sanoo. Maataloustuet nielaisevat yli kolmanneksen EU:n budjetista. Vuosien 2028− 34 rahoituskehys otetaan myös työn alle ensi vuonna.
”Kovin radikaalisti sitä ei voi muuttaa. Silloin tullaan siihen, mistä löytyisi lisää rahaa. Se on yksi ison väännön kohde lähivuosina.”
Jori Arvonen uskoo, että Suomen metsänäkemyksiä kuunnellaan pian työnsä aloittavassa uudessa EU-komissiossa herkemmällä korvalla kuin aikaisemmin. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESSuomi ei Ukrainan tukea lukuun ottamatta lämpene yhteiselle velalle eikä EU:n verotuksella kerättäville uusille omille varoille, mutta ei toisaalta torju EU-budjetin kasvattamista
”Meillä on valmiuksia tarkastella jäsenmaksujen korotuksia, kunhan rahat kohdistetaan kehitystä eteenpäin vieviin hankkeisiin”, Suomen EU-lähettiläs muotoilee.
EU:n suuriin haasteisiin vastaamista vaikeuttaa se, että Saksa ja Ranska rypevät omissa sisäisissä vaikeuksissaan. Arvonen panee toivonsa Puolaan.
”Puola on pääministeri Donald Tuskin aikana ottanut vahvan ja aktiivisen roolin EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa. Suomi jakaa turvallisuudessa yhtenäisen tilannekuvan Puolan kanssa”, Arvonen muistuttaa.
Suomalainen kokonaisvaltainen turvallisuuskäsitys ymmärretään Brysselissä entistä paremmin ja ymmärrys todennäköisesti vielä kasvaa, kun presidentti Sauli Niinistö esittelee asiaa koskevan raporttinsa lähiaikoina.
”Se vaikuttaa varmasti tulevaan päätöksentekoon, mutta edellyttää, että esimerkiksi komissiossa noustaan siiloista tekemään horisontaalista yhteistyötä.”
EU:n suuriin haasteisiin vastaamista vaikeuttaa se, että Saksa ja Ranska rypevät omissa sisäisissä vaikeuksissaan.
Haastattelun päätteeksi Jori Arvonen kävelee toimittajan ja kuvaajan kanssa Brysselin EU-lähetystön tiloista läheiseen Parc du Cinquantenaireen, missä on kuvattu monta suomalaista EU-vaikuttajaa. Vaikka entinen kisälli Arvonen on jo pitkään ollut EU-konkari, Brysselissä hän on ennen lähettiläspestiään asunut vain kerran − vuonna 1996 ja silloinkin vain lyhyesti.
EU-pääkaupunki tarjoaa hyvät puitteet innokkaalle lenkkeilijälle ja golfaajalle. Tosin Arvosen työ Suomi Oy:n Brysselin konttoripäällikkönä on usein kirjaimellisesti ympärivuorokautista eikä harrastuksille jää liiemmin aikaa.
Jori Arvonen
Suomen EU-suurlähettiläs, joka on toiminut kokoomusministerien avustajana, valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristön apulaispäällikkönä ja EU-asioiden valtiosihteerinä.
Syntynyt Salossa 1969, mutta suku ja perhe ovat Turusta.
Valtiotieteiden maisteri opiskeli Turun yliopistossa ja oli yksi legendaarisen EU-professori Esko Antolan opetuslapsista.
Valintaa lähettilääksi arvosteltiin ulkoministeriössä, koska kokoomuspolitrukki ohitti monta pätevää uradiplomaattia.
Harrastaa lenkkeilyä ja golfia ennen kaikkea, mutta niiden lisäksi myös tennistä ja ratsastusta.
Perheeseen kuuluu vaimo, aikuinen tytär ja yksi lapsenlapsi.
- Osaston luetuimmat
