• Pia Laajalahti on sukunsa ensimmäinen maisteri ja maatalouden ammattilainen – oma ala löytyi naapurista, ja lopulta kätilöopinnot saivat jäädä

    Kantahämäläinen Pia Laajalahti on kotiutunut Pohjois-Savoon. Opiskeluvuosinaan Helsingin Viikissä hän kartutti erityisesti sosiaalisia verkostojaan.
    Tilaajalle
    Alkukesällä maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi valmistuva Pia Laajalahti kuvailee saaneensa Helsingin yliopiston Viikin kampukselta koko paketin. Sieltä löytyi puoliso ja ystäviä loppuelämäksi ja ala, josta opin sekä teoriaa että käytäntöä.
    Alkukesällä maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi valmistuva Pia Laajalahti kuvailee saaneensa Helsingin yliopiston Viikin kampukselta koko paketin. Sieltä löytyi puoliso ja ystäviä loppuelämäksi ja ala, josta opin sekä teoriaa että käytäntöä. Kuva: Timo Villanen
    Lukemisto|Koulutus
    26.5.202320:00
    Tuovi Mäkipere

    Jos lupautuu alakerran uuden naapurin muuttoavuksi, saa yleensä hyvän mielen ja ehkä pizzaa. Pia Laajalahti sai vuonna 2015 muuttoavuksi tarjoutumisesta jotain vieläkin isompaa, nimittäin uuden suunnan elämälleen.

    Vuotta aiemmin Laajalahti, silloinen Peltonen, oli päässyt ylioppilaaksi Forssan yhteislyseosta. Välivuoden aikana hän pohdiskeli, että ura voisi löytyä kätilön työstä.

    Laajalahti pääsi kätilöopintoihin Metropolia-ammattikorkeakouluun Helsinkiin. Opiskelija-asunto löytyi Viikistä, joka sattumoisin on maataloustieteiden opiskelijoiden keskittymä. Myös alakerran naapuri, jonka muuttokuormaa Laajalahti oli kantamassa, oli maataloustieteilijä.

    Naapuri piti myöhemmin tupaantuliaisjuhlat, joihin hän kutsui myös Laajalahden. Niissä juhlissa hän tutustui maatalousekonomian opiskelijoihin.

    Kaksi vuotta kului ja Laajalahden kätilöopinnot etenivät. Ala tuntui kyllä kiinnostavalta, mutta työelämän realiteetit eivät niinkään. Sosiaali- ja terveysalaa vaivaa krooninen pula niin työntekijöistä kuin muistakin resursseista.

    ”Palasin työharjoitteluista kotiin miettien jatkuvasti, olenko pystynyt tekemään parhaani potilaiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen”, Laajalahti kuvailee.

    Lopulta raja tuli vastaan, ja Laajalahti päätti hakea toiselle kiinnostavalle alalle. Ovet Helsingin yliopiston maataloustieteisiin, maatalousekonomian oppiaineeseen aukenivat ensiyrittämällä vuonna 2017. Asuinpaikkana pysyi tuttu Viikki.

    Laajalahden opiskelualanvaihtoa voi pitää poikkeuksellisena kahdellakin tapaa. Ensinnäkään hänen perheessään tai suvussaan ei ole kytköksiä maatalouteen. Lisäksi Laajalahti oli lähisukunsa ensimmäinen, joka aloitti yliopisto-opinnot.

    Olihan Savo ensin sokki, sillä en tuntenut aluetta enkä ihmisiä, ja murteen ymmärtämiseenkin meni tovi.

    Viikki on aivan omanlaisensa yhteisö Helsingin yliopistossa, Laajalahti kuvailee. Viikissä opetetaan, opiskellaan ja tutkitaan maataloustieteiden lisäksi esimerkiksi biotieteitä, ympäristötieteitä ja eläinlääketiedettä.

    Lisäksi kampusta ympäröi peltomaisema, jossa eri alojen opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön taitoja ja tutkimusta kasvien ja eläinten parissa.

    Laajalahden opiskeluvuodet sisälsivät paljon muutakin kuin luentoja, ryhmätöitä, tenttiinlukua, esseitä, maatalousharjoittelua ja Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimusnavetassa työskentelyä.

    Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry on aktiivinen ainejärjestö, ja Laajalahti oli ensimmäisinä opiskeluvuosinaan melkoinen ainejärjestöaktiivi. Hän ehti toimia esimerkiksi ainejärjestön opintovastaavana, maatalousekonomian ainekerhon puheenjohtajana ja ainejärjestön laulunjohtajana.

    Jälkikäteen Laajalahti on erittäin mielissään aktiivisista opiskeluvuosistaan. Kaikkea ei nimittäin opi koulunpenkillä.

    ”Myös opiskelijatovereihin tutustuminen on tärkeää, sillä he ovat tulevaisuudessa vastassa työelämäpuolella. Hienosti sanottuna kerrytin sosiaalista pääomaani.”

    Maatalous on ala, josta ei voi koskaan tietää kaikkea, ja juuri se on Pia Laajalahden mielestä erityisen kiinnostavaa: ”Minulla on valtava tiedonjano ja haluan oppia aina vain lisää.”
    Maatalous on ala, josta ei voi koskaan tietää kaikkea, ja juuri se on Pia Laajalahden mielestä erityisen kiinnostavaa: ”Minulla on valtava tiedonjano ja haluan oppia aina vain lisää.” Kuva: Timo Villanen

    Ainejärjestö on ihmisten kohtaamiseen matalan kynnyksen paikka, sillä kaikilla on jo valmiiksi joitain yhteisiä puheenaiheita. Laajalahti huomauttaa myös, että ainejärjestön retkillä pääsee paikkoihin, joissa ei yksin tulisi käytyä tai jonne ei yksin välttämättä edes pääsisi.

    Laajalahti löysi Viikistä oman alan ja lukuisten ystävien lisäksi puolison. Janne Laajalahti oli muuttanut Iisalmesta Helsinkiin opiskelemaan samana vuonna kuin Piakin, ja he tutustuivat jo siinä vaiheessa, kun Pia opiskeli kätilöksi.

    Ystävyys tiheni vuosien varrella rakkaudeksi, ja heille oli selvää, että opintojen jälkeen suuntana olisi Jannen kotiseutu Pohjois-Savon Iisalmessa. Lopulta koronapandemia kuitenkin aikaisti muuttosuunnitelmia.

    Vuonna 2020 Janne oli juuri saamassa oman maisterintutkintonsa valmiiksi ja saanut töitä kotiseudultaan. Pia viimeisteli tuolloin kandidaatintutkintoaan, mutta kun kaikki opinnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, mikään ei enää pidätellyt pariskuntaa pääkaupungissa. Muuttokuorma liikkui Suomen halki alkuvuonna 2021, ja pariskunta muutti Jannen vanhempien naapuriin paritalon toiseen päähän.

    Pia Laajalahdelle Iisalmeen muutto oli melkoinen hyppy tuntemattomaan.

    ”Olihan Savo ensin sokki, sillä en tuntenut aluetta enkä ihmisiä, ja murteen ymmärtämiseenkin meni tovi.”

    Kotiutuminen sujui kuitenkin lopulta nopeasti, sillä nykyteknologian avulla on helppo pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin. Laajalahti sai heti vuonna 2021 töitä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK:n) Iisalmen-paikallisyhdistyksen sihteerinä, ja samana vuonna kesällä hän aloitti Ylä-Savon ammattiopistossa opetusnavetan ammatinohjaajana.

    ”Työn avulla pääsin paikalliseen maatalousskeneen sisälle. Nyt olen niin kotiutunut, että kun kysytään, mistä olen, vastaan, että Iisalmesta.”

    Koska Laajalahti on oman lähisukunsa ensimmäinen maisteri, hän on ajatellut pitää juhlat kotiseudulla Tammelassa Kanta-Hämeessä.
    Koska Laajalahti on oman lähisukunsa ensimmäinen maisteri, hän on ajatellut pitää juhlat kotiseudulla Tammelassa Kanta-Hämeessä. Kuva: Timo Villanen

    Pia Laajalahti

    Syntynyt vuonna 1995.

    Kotoisin Tammelasta Kanta-Hämeestä, asuu Iisalmessa Pohjois-Savossa.

    Valmistuu alkukesällä maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta maatalousekonomian oppiaineesta. Pro gradu -tutkielman aiheena oli maitotilayritysten kustannusten minimointi ja maidon lisäsopimusmäärien myöntäminen rajoitetussa tuotannossa. Valinnaisissa opinnoissaan hän erikoistui märehtijöiden ravitsemukseen.

    Työskentelee Ylä-Savon ammattiopistossa ammatinohjaajana.

    Perheeseen kuuluu aviopuoliso Janne Laajalahti ja 9 kuukauden ikäinen poika Olavi Laajalahti. Samalla tontilla asuvat myös Janne Laajalahden vanhemmat.

    Harrastaa kuntosalilla käyntiä, pyöräilyä ja käsitöitä. Laajentanut käsityöosaamistaan viime vuosina virkkaamisesta ja neulomisesta myös ompeluun: ”Se on mukava taito siinä mielessä, että nyt osaan ommella ja korjata muutakin kuin työhaalareita.”

    Koronapandemian jatkuessa vuodesta toiseen Laajalahti suoritti lopulta koko maisterintutkintonsa etänä Iisalmesta. Etäopinnot sujuivat Laajalahden mukaan oikein sutjakasti, eikä hän koe jääneensä koronan vuoksi paitsi muusta kuin maisterivuosien opiskelijaelämästä.

    Laajalahti sai maisterintutkintonsa lopulta valmiiksi aivan uudenlaisessa elämäntilanteessa. Elokuussa 2022 Pia ja Janne Laajalahti saivat Olavi-pojan.

    Äidin pro gradu -tutkielma valmistui alkuvuoden 2023 aikana vauva-arjen tiimellyksessä äitiyslomalla.

    ”Olihan se aika paletti, kun siinä oli vauva, gradu ja puolison työt. Onneksi naapurin mummolassa oli tarvittaessa lastenhoitoapua tarjolla”, Pia Laajalahti kertoo.

    Ennen äitiyslomaansa Laajalahti oli aktiivisesti mukana appivanhempiensa lypsykarjatilan töissä. Hän vastasi pitkälti esimerkiksi navetan tuotosseurannasta ja laidunkierron suunnittelusta, sekä osallistui jalostussuunnitelmien tekemiseen ja ruokinnan suunnitteluun anoppinsa kanssa. Lisäksi hän osallistui tiiviisti myös käytännön navetta- ja peltotöihin.

    Pia ja Janne Laajalahden on tarkoitus viljellä tilaa tulevaisuudessa, mutta sukupolvenvaihdokseen on vielä vuosia aikaa. Siihen asti nuori polvi käy töissä muualla ja osallistuu tarvittaessa tilan töihin.

    Pia Laajalahti myöntää nauttivansa siitä, että hänellä on paljon tekemistä.

    ”Olen vähän sellainen, että jopa hakeudun tekemään kaikenlaista.”

    Laajalahti on suunnitellut maisterintutkintonsa juhlistamiseksi juhlia elokuulle, sillä samalla voisi juhlia Olavin yksivuotissyntymäpäivää. Koska Laajalahti on oman lähisukunsa ensimmäinen maisteri, hän on ajatellut pitää juhlat kotiseudulla Tammelassa Kanta-Hämeessä.

    Ja Tammelassahan sijaitsee Mustialan kampus, jossa on opetettu maataloutta vuodesta 1840 alkaen. Laajalahti on pohtinut, että ympyrä sulkeutuisi hienosti, jos juhlat pitäisi siellä.

    Maatalous tuntuu Laajalahdesta ehdottoman omalta alalta.

    ”Jos tuottaa ruokaa ihmisille, omalla työllä on merkitystä. Merkityksen tunne on minulle tärkeää.”

    Pia ja Janne Laajalahden on tarkoitus viljellä maatilaa Iisalmessa tulevaisuudessa, mutta sukupolvenvaihdokseen on vielä vuosia aikaa.
    Pia ja Janne Laajalahden on tarkoitus viljellä maatilaa Iisalmessa tulevaisuudessa, mutta sukupolvenvaihdokseen on vielä vuosia aikaa. Kuva: Timo Villanen
    Lisää aiheesta
    • Nurmeksen kaupunki on päättänyt rakentaa tällaisen samanlaisen puukerrostalon asuntolakäyttöön, kertoo opettaja Anumari Suhonen tyytyväisenä.

      Nurmeksessa ei ole opetusmaatilaa – kiitos paikallisten maataloustuottajien, opiskelijat opiskelevat alan töitä harjoitustiloilla ja työssäoppimispaikoissa

    • Oppivelvollisuusiän nostamisella ja toisen asteen muuttamisella maksuttomaksi pyritään siihen, että jokainen nuori taustastaan riippumatta saisi toisen asteen tutkinnon suoritettua.

      Laajentunut oppivelvollisuus haluaa napata koulupudokkaat haaviinsa – "Enää ei ole vaihtoehto, että nuori jää kokonaan tyhjän päälle"

      Tilaajalle
    • Lieksalainen Selma Kärkkäinen oli kokeillut traktorilla ajamista ennen opintoja vain muutaman kerran. Kokemus ja taidot ovat karttuneet eri työkoneiden käsittelyssä sekä opinnoissa että työssäoppimispaikassa.

      Lieksalainen Selma Kärkkäinen ajaa ensin 45 kilometriä työssäoppimispaikkaan lypsykarjatilalle ja harjoittelee siellä eläintenhoidon lisäksi työkoneilla ajoa

    • Ykkösvuoden opiskelija Sini Nukari koppasi syliinsä Lupu-karitsan Osaran kylmäpihattolampolassa Hämeenkyrössä.

      Luontoala houkuttelee opiskelijoita kaupungeista

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle