Asiantuntija toivoo viisikymppisille viljelijöille opintopolkua – jouhevoittaisi sukupolvenvaihdoksia ja säilyttäisi työkyvyn
Entisiä viljelijöitä päätyy monenlaisiin töihin lähihoitajista rekkakuskeiksi, ja osa jatkaa eri alan yrittäjinä.
Maataloustuottajan ammatinvaihto voi kestää jopa vuosia. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääJos maatalousyrittäjä päättää vaihtaa alaa, lopettamispäätöstä edeltää usein monivaiheinen prosessi, johon liittyy käytännön järjestelyjen lisäksi paljon henkistä kuormaa. Kuormitusta ei ainakaan vähennä se, että tilalla on saatettu viljellä vuosikymmeniä tai jopa -satoja, huomauttaa Melan lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin.
”Prosessi alan vaihtamiseen voi olla pitkä ja viedä vuosia. Monella olisi tarve aiempaan ammatinvaihtamiseen työn raskauden takia sekä sukupolvenvaihdosprosessien lisäämiseksi.”
Maatilojen määrä on vähentynyt tällä vuosituhannella melkoisesti, pelkästään vuosien 2004 ja 2020 välillä 69 000:sta 42 000:een, eli 39 prosenttia. Luvut selviävät Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta.
Nykyisten eläkesäädösten vuoksi sukupolvenvaihdos siirtyy usein niin pitkälle, että mahdollinen jatkaja on jo nelikymppinen, muistuttaa Wallin. Siinä iässä monen perhe ja ura voivat olla jo aivan muualla, ja moni sukupolvenvaihdos jääkin siksi toteutumatta.
Esimerkiksi vuonna 1959 syntyneet voivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan vuonna 2023, kun he ovat 64 vuoden ja 3 kuukauden ikäisiä, selviää Kelan eläkeikälaskurista.
Wallinin mukaan olisi tärkeää luoda opintopolku maatalousyrittäjille viidenkympin korville, jotta sukupolvenvaihdokset sujuisivat jouhevammin ja jotta viljelijän työkyky säilyisi eläkeikään asti.
”Olisi hyvä, jos maatalousyrittäjällä olisi mahdollisuus vaihtaa ammattia vielä noin 50–60-vuotiaana, eikä hänen tarvitsisi yrittää ratkaista tilannetta hakeutumalla työkyvyttömyyseläkkeelle.”
- Osaston luetuimmat
