Kukaan ei puuttunut ennen kuin oli liian myöhäistä: Tragediasta syntyi verkosto tukemaan viljelijöiden jaksamista yhteistyön voimalla

Maatalousyrittäjä tekee töitä usein yksin vailla palkansaajien tukiverkkoa. Ympärillä ei ole työyhteisöä tai työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa, vaan hän on yksin vastuussa työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

Ongelmatilanteessa viljelijän voimat eivät aina riitä hakemaan apua, joten tueksi tarvitaan ulkopuolisia. Tähän Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa herättiin toden teolla kymmenkunta vuotta sitten.

Alkusysäys tuli Hämeestä erään surullisen tapauksen jälkeen, kertoo lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin Melasta. Tapaus liittyi viljelijän jaksamiseen. Ongelmat olivat monien tiedossa, mutta kukaan ei osannut puuttua tilanteeseen ennen kuin oli liian myöhäistä.

Hämeen tuottajaliitosta otettiin Melaan yhteyttä, jotta vastaavia tilanteita ei enää pääsisi syntymään vaan apua osattaisiin tarjota ajoissa, Wallin kertoo. Kriittinen kysymys oli, miten voisimme toimia yhdessä viljelijän parhaaksi.

Näin lähti liikkeelle Melan vetämä varhaisen välittämisen verkostotoiminta yhteistyössä tuottajaliittojen kanssa. Mallin kehittämisessä oli tiiviisti mukana Suomen Mielenterveysseuran silloinen toiminnanjohtaja, psykologi Pirkko Lahti.

Varhainen välittäminen sai systemaattisen muodon vuonna 2017, kun sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Melan johdolla toimiva Välitä viljelijästä -projekti alkoi. Valtiolta on rahaa tulossa näillä näkymin vain vuoden 2023 loppuun.

Varhaisen välittämisen tukea tarvitaan, kun maatalousyrittäjän työkyky, jaksaminen tai tilan toiminta on uhattuna. Toiminnan perusidea on selvittää yhdessä yrittäjän kanssa tilannetta ja ohjata hänet oikeanlaisen avun piiriin mahdollisimman varhain.

Vuonna 2018 alettiin solmia verkostosopimuksia sidosryhmien kanssa, jotta toiminnalle saatiin näkyvyyttä ja ryhtiä, Wallin kertoo. Tavoite on, että sidosryhmille on kunnia-asia kuulua verkostoon, jatkaa työkykypalveluiden yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melasta.

Sopimuksella Mela sitoutuu maksutta kouluttamaan sidosryhmien edustajia varhaisen välittämisen työkalujen käyttämiseen. Toinen sopijapuoli puolestaan sitoutuu varhaisen välittämisen toiminnan edistämiseen ja verkostoyhteistyöhön muun muassa nimeämällä vastuuhenkilön.

Olennainen osa verkoston toimintaa ovat maakunnissa toimivat Välitä viljelijästä -projektityöntekijät. Ilman heitä toimita ei pyörisi, Saari muistuttaa. Tarvitaan luottohenkilö, joka järjestää sidosryhmätapaamisia ja pitää langat käsissään.

Verkostoon voivat liittyä kaikki maatalousyrittäjien kanssa yhteistyötä tekevät tahot. Sopimuksia on nyt solmittu noin 120.

Mukana ovat muun muassa ProAgria, MTK liittoineen, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, lomituksen paikallisyksiköitä, kolme ely-keskusta, meijereitä, Ruokavirasto, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä pankkeja ja vakuutuslaitoksia.

”Vielä mahtuu mukaan. Kaikki, jotka ovat viljelijöiden kanssa tekemisissä, voivat liittyä”, Saari kannustaa.

”Välitä viljelijästä -verkostoon kuuluminen on meille merkityksellinen asia”, kertoo tarkastaja Taina Pietiläinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

”Koemme tärkeänä sen, että meillä on osaamista ja rohkeutta välittää viljelijästä niin, että uskallamme tarttua haasteellisiin asioihin ja ottaa ne puheeksi.”

Yksi varhaisen välittämisen mallin suurimmista saavutuksista on, että kynnys ottaa vaikeat asiat puheeksi on madaltunut. Näin on sekä sidosryhmissä että viljelijöiden keskuudessa, kertoo Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola.

Kyse ei lopulta ole sen monimutkaisemmasta asiasta kuin rohjeta kysyä, mitä toiselle kuuluu. On tärkeää myös kuunnella vastaus, Ristola painottaa. Kysymyksen pitää perustua kysyjän omiin havaintoihin, ei kuulopuheisiin tai toisen käden tietoon.

Merkkejä viljelijän ongelmista voivat esimerkiksi olla maksamatta jääneet laskut, pitämättömät lomat tai kykenemättömyys tarttua töihin.

”Tämä on toimintaa ihminen ihmiselle ja viljelijän parhaaksi. Kaiken tämän tarkoitus on auttaa viljelijää jaksamaan työssään”, sanoo Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari.

Kiitos yhteistyöstä ovat ne terveiset, jotka Melasta halutaan sidosryhmäverkostolle lähettää. ”Yhteistyössä on voimaa, kukaan ei tätä työtä pysty yksin tekemään.”