”Kyllähän tämä jo alkaa pelottaa”: Sukupolvenvaihdosten määrä maatiloilla romahti ‒ tuettuja vaihdoksia tänä vuonna ehkä alle 200
”Kyse on isoista asioista koko yhteiskunnan kannalta: ruuantuotannosta ja huoltovarmuudesta.”
Kuva: Timo FilpusVuonna 2018 suomalaisilla maatiloilla tehtiin 447 tuettua sukupolvenvaihdosta.
Kahtena seuraavana vuonna vastaava luku oli noin 300 vuodessa, vuonna 2021 noin 250.
Tänä vuonna saatetaan jäädä alle 200:n.
”Kyllähän tämä jo alkaa pelottaa”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Aulis Kuusela sanoo. ”200 tuettua tilanpidon aloittamista ei ole riittävä määrä. Alkaako tuotanto vähentyä liikaa? Ollaanko jatkossa enää omavaraisia?”
Kuuselalla on sukupolvenvaihdoksiin virkamiehenä parinkymmenen vuoden tuntuma. Kun hän on tilanteesta huolissaan, muidenkin kannattaa suhtautua vakavasti.
Kukaan ei itse asiassa tiedä, mikä sukupolvenvaihdosten todellinen kokonaismäärä vuodessa on. Ruokaviraston tilastot kertovat vain sen, miten moni jatkaja on saanut nuoren viljelijän aloitustukea. Juuri se lukema uhkaa tänä vuonna jäädä alle 200:n.
Aloitustukea voi hakea, jos jatkaja on alle 41-vuotias ja jos tilan vuotuinen yrittäjätulo on vähintään 15 000 euroa. Tilanpidon voi aloittaa joko ostamalla tai vuokraamalla maatilan.
Tukeen liittyvät avustus, korkotuki ja vapautus tilakaupan yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta. Edut ovat sellaiset, että jokainen, jolla on niihin mahdollisuus, varmasti niitä hakee, Kuusela toteaa.
”Alkaako tuotanto vähentyä liikaa? Ollaanko jatkossa enää omavaraisia?” Aulis Kuusela
Ruokaviraston tilaston ulkopuolelle jäävät yli 41-vuotiaat jatkajat, mutta heitä Kuusela arvioi olevan suhteellisen vähän. Paljon enemmän on niitä, joilla yrittäjätulo jää liian pieneksi.
”Vanhemmilla on voinut olla vaikkapa 15 lehmää, 20 hehtaaria peltoa ja vähän metsää. Karjasta on luovuttu. Kun tila sitten myydään tai lahjoitetaan lapselle, jatkaja ei edes hae aloitustukea, koska yrittäjätulo todennäköisesti jää liian pieneksi.”
Tällaiset tilat jäävät usein sivutoimisesti kaupungista käsin hoidettaviksi tai niiden pellot vuokrataan aktiiviviljelijöille.
Kuusela kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan sukupolvenvaihdosten kokonaismäärä olisi tuhatkunta vuodessa. Itse hän pitää arviota ylimitoitettuna.
Paljonko jatkajia tiloille sitten pitäisi saada?
Tukia hakeneita tiloja oli tänä vuonna noin 45 000.
”Jos ajatellaan, että muutaman vuoden päästä maatiloja on noin 35 000 ja yksi sukupolvi pitää maatilaa 40 vuotta, silloinkin sukupolvenvaihdoksia pitäisi tapahtua 800–900 vuodessa”, Kuusela toteaa.
”Epävarmuus tulevasta ja taloudellinen tilanne eivät houkuttele nuoria tilanpidon jatkajiksi samalla tavoin kuin aiemmin.” Päivi Wallin
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksestakaan ei löydy tarkkaa tietoa sukupolvenvaihdoksista, Melan lomitus- ja työkykypalveluiden johtaja Päivi Wallin kertoo.
”Meillä on kyllä tiedossa uusien myel-vakuutettujen määrä, mutta koska jatkaja voi olla vakuutettu jo ennestään, se ei kerro vaihdosten todellista määrää.”
Aiemmin Melan tilastoista saatiin niiden sukupolvenvaihdosten määrä, joihin liittyi luopumistuki. Vuonna 2018 EU ei enää hyväksynyt järjestelmän olemassaoloa, ja luopumistuki loppui.
Itse asiassa juuri se selittää vuoden 2018 aloitustukien suurta määrää. Kaikki kynnelle kykenevät hakivat silloin luopumistukea.
Myös Wallin toteaa olevansa huolissaan sukupolvenvaihdosten vähäisestä määrästä.
”Epävarmuus tulevasta ja taloudellinen tilanne eivät houkuttele nuoria tilanpidon jatkajiksi samalla tavoin kuin aiemmin.”
Wallinin mukaan kyse on isoista asioista koko yhteiskunnan kannalta: ruuantuotannosta ja huoltovarmuudesta.
Kuusela on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että korona ja Ukrainan sota ovat osaltaan heikentäneet talousnäkymiä ja vähentäneet nuorten halua jatkaa tiloja. Löytyykö jatkajia taas paremmin, jos ja kun maailmantilanne muuttuu valoisammaksi, hän pohtii.
Luopumistukijärjestelmän ansiosta Suomessa oli aiemmin Euroopan nuorimmat viljelijät. Nyt moni lykkää luopumispäätöstään niin kauan, että jatkajat ehtivät jo löytää uudet urat ja uuden elämän muualla, Wallin toteaa.
Hän kertoo, että Mela pyrkii huolehtimaan asiasta niillä keinoin, mitä käytettävissä on.
"Kokeilemme nyt vertaistukiryhmiä jatkajille ja luopujille. Talousneuvonta on luonnollisesti tärkeä asia sukupolvenvaihdoksissa, mutta henkinen puoli jää usein vähemmälle. Luopujilla on luopumisen tuska ja jatkajilla huoli oman toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Pyrimme alentamaan kynnystä keskustella asioista avoimesti.”
”Meillä on fiksuja nuoria, moniosaajia, jotka tulevat tätä työtä jatkamaan.” Jaana Husu-Kallio
”Haluan uskoa, että kyseessä on väliaikainen notkahdus”, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kommentoi sukupolvenvaihdosten vähenemistä.
”Meillä on fiksuja nuoria, moniosaajia, jotka tulevat tätä työtä jatkamaan. Kotimainen maataloustuotanto on osa kokonaisturvallisuutta, ja meidän nuoret ymmärtävät sen.”
Husu-Kallio kertoo koronanjälkeisenä aikana kiertäneensä paljon ympäri Suomea ja tavanneensa monenlaisia ihmisiä. Näihin tapaamisiin hän kertoo tulevaisuudenuskonsa perustuvan.
Kansliapäällikkö toteaa, että maailmantilanteen epävarmuus askarruttaa nyt kaikkia. Korona ei ole vielä kokonaan hellittänyt otettaan, Ukrainan kriisi jatkuu ja Venäjä ilmoitti juuri liikekannallepanosta.
”Kaikilla aloilla mietitään nyt, mitä tulevaisuus tuo ja millä perheeni elätän. Suomalaisen maatalouden ja maaseudun juuret ovat kuitenkin vahvat.”
Husu-Kallio huomauttaa, että rakennemuutos maataloudessa jatkuu, osa tiloista lopettaa ja tilakoot kasvavat. ”Mutta minun oma tehtäväni ja hallinnon tehtävä on luoda nuoriin uskoa siihen, että maatalous on maailman paras ammatti.”
- Osaston luetuimmat
