Uusi laidunlohko muuttuu paraikaa hakamaaksi, kun lehmät katkovat ja syövät pienimmät puut. Laidunnuksen seurauksena heinävartiset kasvit pääsevät taas kasvamaan Kuva: Anna-Katri Hänninen
Hietalan luomutilalla kulut pysyvät luonnostaan kurissa — pihamaalta löytyy konehallin ja pihaton sijasta tilamyymälä
Hiusmuotoilijana toiminut Tanja Kyckling joutui vaihtamaan ammattia, kun kemikaalit alkoivat allergisoida. Tilalle tuli miehen kotitilan maisemanhoito, joka muuttui nopeasti päivätyöksi.TilaajalleHirvensalmi
Paljasjalkaiseksi kaupunkilaiseksi itseään kuvaileva Tanja Kyckling on kuin kotonaan laidunkarjan seassa — eläimet tunnistetaan nimeltä, vaikka niistä näkyisi puiden välistä vain pieni osa. Kuva: Anna-Katri HänninenHirvensalmella sijaitsevan Hietalan luomutilan syntytarina poikkeaa varmasti keskiverrosta. Hiusmuotoilijana toiminut Tanja Kyckling joutui miettimään itselleen uutta ammattia, kun työssä käytetyt väriaineet alkoivat allergisoida. Katse kääntyi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Tanjan miehen Eetun kotitilaan, jossa oli tähän asti viljelty lähinnä nurmia.
Idea karjanpidosta syntyi tarpeesta pitää tilan niittymaisemia avoimena. Vuonna 2016 tulleista kuudesta hiehosta kasvoi nopeasti viidentoista emolehmän karja, kun äitiysloma toi mukanaan lisää vapaa-aikaa ja kysyntä lihalle ylitti odotukset.
”Tilalla oli ollut viimeksi karjaa vuosituhannen vaihteessa, joten puitteet olivat sen mukaiset. Toimintaa on kehitetty siten, että tuotanto voidaan ajaa tarvittaessa alas. Tällöin ei voida ostaa kaikkia koneita ja rakennuksia”, Kyckling kertoo.
Ratkaisuna on ollut pienellä toimeentuleva ylämaankarja, joka laiduntaa koko kesän — aluksi luonnonlaitumilla ja loppukesän peltolaitumilla. Talvisin eläimet tulevat toimeen kevyen katoksen alla syöden karkearehua, jonka paalaus teetetään urakoitsijalla. Rehun tekeminen on samalla tilan suurin kuluerä.
Tästä seuraa, että paras tapa laskea kustannuksia on ollut jatkaa laidunkautta mahdollisimman pitkään. Kyckling kertoo tämän onnistuvan parhaiten niin sanotulla rotaatiolaidunnuksella.
”Käytännössä siis lasikuitutolppia siirretään joka päivä hieman eteenpäin. Tällöin eläimet syövät alueen tarkasti. Loput kasvustosta tallaantuu matalaksi, jolloin puhdistusniittoja ei yleensä tarvita.”
Säästöä on haettu myös nurmien uusimisesta, jossa konetöiden määrä on pyritty minimoimaan. Uusimisajakohtaa harkitaan tarkasti, paikkauskylvöjä suositaan ja osalla lohkoista kasvusto jätetään siementämään rauhassa.
Kylvöt ja muokkaus tehdään pääosin itse, mutta muuhun on käytetty ulkopuolista apua. Paljasjalkainen kaupunkilainen on saanut hyvin neuvoja urakoivilta naapuritiloilta monessa käytännön asiassa. Tanja vastaa kaikesta päivittäisestä karjan- ja laitumenhoidosta Eetu-miehen käydessä töissä tilan ulkopuolella.
Konetyötä säästyy myös luonnonlaitumien puolella, jossa ylämaankarja hoitaa itse suuren osan raivauksesta. Ranteen paksuinen koivu ei mahda eläimelle mitään, kun se painetaan sarvenhangalla maata vasten. Lehdet ovat hetkessä syöty, eikä puusta ole parin vuoden päästä muuta kuin juurakko jäljellä.
Vaikka Hietalan luomutilan tuotantorakenne suojaa sitä keskivertoa enemmän kustannuspaineilta, on hintoja jouduttu silti hieman korottamaan. Kyckling kertoo kysyntää riittävän lähialueen vapaa-ajan asukkaista, joista moni noutaa mökkimatkallaan laidunlihaa grilliinsä.
Laitumelta lautaselle -ajatus toteutuu tilalla alusta loppuun. Eläimet kuljetetaan teurastamolle itse ja valmis tuote myydään tilamyymälän kautta suoraan asiakkaille. Kuva: Anna-Katri Hänninen”Kyllä meidän lihaa on moni kehunut. Valtaosa siitä myydään vakioasiakkaille, joista moni päätyy poikkeamaan tilapuodissa uudestaan vielä kotimatkallaan”, Kyckling kertoo.
Kesäisin myymälää on pidetty auki perjantai-iltapäivästä ja -illasta, jolloin mökkiliikenne on suurimmillaan. Muuten ostaminen onnistuu sopimuksen mukaan paikan päältä.
- Osaston luetuimmat
